Jorma ja Seppo olivat golfaamassa. Jorma ihmetteli, kun Sepon vyöllä keikkui 25-senttinen puinen juna.
”Mistä sinä tuon olet saanut”, Jorma kysyi. ”Sain sen pullon hengeltäni” Seppo vastasi. ”Juku, onko sinulla pullon henki,” Jorma kysyi. ”Jep, tässä se on bägissäni”, sanoi Seppo ja avasi Lasol-pullon, jolloin henki pomppasi esiin.
”Terve sulle” henki sanoi ja jatkoi: ”Jos olet isäntäni kaveri,voit toivoa jotain.” Jorma mietti hetken ja pyysi sitten, että kierroksen päätyttyä häntä odottaa viisi Bemaria klubitalon parkkipaikalla.. ”Toteutuu”, sanoi henki ja livahti takaisin pulloon. Jorma koetti pelata loput reiät niin nopeasti kun pystyi ja kiirehti 18. reiän jälkeen parkkipaikalle, jossa Lipponen, Tuomioja, Marin, Halonen ja Heinäluoma seisoivat. ”Mitä hittoa, sanoi Jorma, pyysin viisi Bemaria, enkä viittä enkä viittä demaria. Seppo vastasi: ”Luuletko sitten, että minä pyysin 25 senttistä junaa?”
Kolme blondia vaihtaa hehkulamppua. Yksi soittaa hälytysnumeroon 112. Blondi: Tarvitsemme apua. Täällä on kolme blondia vaihtamassa hehkulamppua. Operaattori: Hmmm.. Pistittekö uuden lampun? Blondi: Kyllä Operaattori: Onko päävirta kytketty? Blondi: Tietenkin. Operattori: Onko valokytkin auki? Blondi: Kyllä. Operaattori: Mutta lamppu ei siltikään pala? Blondi: Kaikki toimii hyvin. Operaattori: Mikä sitten on ongelma? Blondi: Tikkaat kaatuivat ja me kaikki loukkaannuime.
Maatalon isäntä työnteli lantaa kärryillään. Hölmöläiset tulivat tiellä vastaan ja kyselivät isännältä mihin hän noin paljon lantaa tarvitsi. – Panenpahan vain mansikoilleni, isäntä vastasi. – Vai että mansikoille, me olemme laittaneet mansikoillemme kermaa ja sokeria, mutta tuota emme ole vielä kokeilleet
Martti Ahtisaari teki valtiovierailun Arabiemiirikuntien liittoon. Vieraanvaraiset isännät tutustuttivat häntä parhaansa mukaan valtion kulttuuriin. Niinpä hänet vietiin myös erään sheikin kotiin, jossa lakeija johdatti hänet kaikkein pyhimpään eli haaremiin. Siellä suuri joukko naisia loikoili seinien vierustoilla ja heidän keskellään seisoi eunukki. Maralle tämä oli uusi kokemus ja hämmentyneenä hän esitti lakeijalle kysymyksen: – Kyllä minä nämä naiset ymmärrän, mutta mitä tuo eunukki tekee tuolla naisten keskellä? – Hän on kirjanmerkki.
Olipa kerran poika nimeltä Ton. Ton oli menossa ulos. Ulkona hän kiipesi puuhun. Sitten vieraita tuli kylään, ja äiti osoitti puuhun, ja huusi: Alas Ton! Alas Ton!