Knock, Knock. Kuka siellä? Vitsi. Vitsi kuka?
Vitsikirjasto.fi

Vitsifaktoja

Huumori ja sen osana vitsit ja vitsinkerronta on luontainen osa ihmisyyttä. Osa vitseistä on ajattomia ja osa taas syntyhetkensä tuotteita. Vitsiä on osuvasti verrattu muovailuvahaan; vitsiä kääntämällä ja vääntämällä vanhan vitsin pystyy päivittämään nykyhetkeen ja eri kohderyhmille sopivaksi.

Internet on nykypäivänä täynnä huumoria ja perinteisten vitsien haastajiksi ovatkin nousseet erilaiset meemit ja huumorinostot. Nämä ovat kuitenkin usein hauskoja vain juuri sillä hetkellä, mutta unohtuvat viimeistään viikon tai parin päästä. Perinteisten vitsien kilpailuetu on se, että niiden kerronnassa ei tarvita apuvälineitä – pelkkä suu riittää. Hyvä vitsi myös kestää aikaa ja siirtyy kerronnan kautta sukupolvelta toiselle.

Mistä on hauska vitsi tehty?

Hauskinta vitsiä on etsitty moneen otteeseen, ja ehdotettujen vitsien määrä kertoo vitsien suuresta kirjosta. Esimerkiksi Prisma Studion tekemässä tutkimuksessa vitsifinalistien joukkoon on yltänyt muun muassa kannibaali-, mielisairaala- ja lääkärivitsit sekä turkulaisten ja tamperelaisten keskinäisestä vihanpidosta ammetava oivaltava pyöräilyvitsi.

Huumoritutkimuksen tekijät ovat jo pitkään pyrkineet tunnistamaan hyvän vitsin piirteitä, kuten vitsin ajankohtaisuus, oivaltavuus ja sopiva pituus. Hyvässä vitsissä jännite säilyy loppuun asti ja kerronta on sujuvaa. Tutkimustiedon varaan rakennettua vitsien arviontimenetelmää ovat hyödyntäneet muun muassa brittitutkijat  maailman hauskinta vitsiä etsiessään.

Puujalkavitsi ei naurata

Kielitoimiston sanakirja määrittelee puujalkavitsin seuraavasti: ”huono, naurattamaton vitsi”. Puujalkavitsin käsitettä ja vitsin huonoutta puujalkavitsin tunnuspiirteenä on käsitelty muun muassa täältä.

Määritelmästään huolimatta puujalkavitsi saattaa silloin tällöin naurattaa. Kyseessä on ehkä niin huono vitsi, että sen huonous kääntyykin jo hauskuudeksi. Mielenkiintoinen tieto on sekin, että brittilehti Telegraphissa julkaistiin vuonna 2013 artikkeli tutkimuksesta, jonka mukaan jopa 40 prosenttia ihmisistä nauraa huonoille vitseille.

Mikä saa sinut nauramaan?

Nauraminen on tieteellisesti puhuen positiivisten tunteiden, kuten ilon, helpotuksen, yllätyksen ja onnen, kuuloilmaisua. Se on reaktio, jota on vaikea hallita tai tukahduttaa. Se on myös usein tarttuvaa, mikä tarkoittaa, että jos muut ihmiset pitävät ympärilläsi jotain hauskana, sinäkin todennäköisemmin naurat ja pidät sitä myös hauskana.

Huumori ja vitsien merkitys muuttuu iän myötä

Me kaikki aloitamme elämämme pieninä lapsina, joskus myöhemmin kasvamme aikuisiksi, sitten vanhenemme ja muutumme jälleen lapsellisiksi. Samoin käy huumorintajusi kanssa: vaikka saatat olla teini-ikäisenä tai parikymppisenä liian cool tyhmiin vitseihin tai typeriin sanaleikkeihin, jotain tapahtuu, kun lähestyt kolmenkympin ikää (tai aikaisemmin, jos sinulla on lapsia!). Tällainen huumori muuttuu taas hilpeäksi ja ajankohtaiseksi, ja sinusta tuntuu, että sinun täytyy jakaa parhaimmat vitsit ja typerimmät sanaleikit maailman (tai ainakin lapsiesi) kanssa.