Opettajavitsit
Vitsikirjaston laajasta opettajavitsit vitsivalikoimasta löydät parhaat ja hauskimmat opettajavitsit. Vitsikirjasto.fi vitsivalikoima kasvaa päivittäin, myös opettajavitsit vitsivalikoimasta löydät lähes päivittäin uusia vitsejä, joiden aiheena on opettajavitsit.
Haluatko kertoa meille oman vitsisi? Se onnistuu täältä...
Huom! muista tykätä parhaista vitseistä! Tykkäämällä parhaista vitseistä autat meitä löytämään Suomen parhaat vitsit.
Huom! muista tykätä parhaista vitseistä! Tykkäämällä parhaista vitseistä autat meitä löytämään Suomen parhaat vitsit.
Mikä yhdistää renessanssinajan taiteilijoita? opettaja kysyi.
Pirjo vastasi: He ovat kaikki kuolleet!
Nimimerkki: Risto-Juhani
Lähde: Vitsi on julkaistu Seiska.fi
Pirjo vastasi: He ovat kaikki kuolleet!
Nimimerkki: Risto-Juhani
Lähde: Vitsi on julkaistu Seiska.fi
Opettaja kyseli oppilailtaan karkinsyönnistä.
– Paula, kuinka usein sinä syöt karkkia?
– Meillä kotona on sellainen sääntö, että vain niinä päivinä, joissa on N-kirjain.
– Sehän on hyvä sääntö!
– Totta. Sillä tänäänhän on tiinstai ja huomenna kenskiviikkona!
Nimimerkki: Risto-Juhani
– Paula, kuinka usein sinä syöt karkkia?
– Meillä kotona on sellainen sääntö, että vain niinä päivinä, joissa on N-kirjain.
– Sehän on hyvä sääntö!
– Totta. Sillä tänäänhän on tiinstai ja huomenna kenskiviikkona!
Nimimerkki: Risto-Juhani
Petterin pulpetin kanteen oli ilmestynyt tuhma kaiverrus.
Sinäkö tuon kuvan kaiversit? opettaja tiukkasi.
En, Petteri vastasi.
Taidat olla varsin taitava linkkuveitsen käsittelyssä? opettaja jatkoi.
Juu, Petteri innostui.
Nimimerkki: Risto-Juhani
Lähde: Vitsi on julkaistu Seiska.fi
Sinäkö tuon kuvan kaiversit? opettaja tiukkasi.
En, Petteri vastasi.
Taidat olla varsin taitava linkkuveitsen käsittelyssä? opettaja jatkoi.
Juu, Petteri innostui.
Nimimerkki: Risto-Juhani
Lähde: Vitsi on julkaistu Seiska.fi
Opettaja sanoi: Päivi, näytä kartalta, missä sijaitsee Pohjois-Amerikka!
– Tuolla. Sanoi Päivi.
– Aivan oikein! Ja nyt lapset, osaatteko sanoa, kuka löysi Amerikan?
– Muu luokka huusi yhteen ääneen: Päivi!
Nimimerkki: Risto-Juhani
Lähde: Vitsi on julkaistu Seiska.fi
– Tuolla. Sanoi Päivi.
– Aivan oikein! Ja nyt lapset, osaatteko sanoa, kuka löysi Amerikan?
– Muu luokka huusi yhteen ääneen: Päivi!
Nimimerkki: Risto-Juhani
Lähde: Vitsi on julkaistu Seiska.fi
Biologian tunnilla opettaja tenttasi luokalta, mitkä ovat Suomen kaksi yleisintä sienilajia.
Käsiä ei noussut ja opettaja pyysi edes arvaamaan.
Lopulta takarivistä kuului: Naitatti ja ryypätkääpä!
Lähde: Vitsi on julkaistu Seiska.fi
Käsiä ei noussut ja opettaja pyysi edes arvaamaan.
Lopulta takarivistä kuului: Naitatti ja ryypätkääpä!
Lähde: Vitsi on julkaistu Seiska.fi
Petteri, paljonko on 9 x 15? opettaja kysyi.
Valitettavasti en voi kertoa, Petteri vastasi.
Nimimerkki: Risto-Juhani
Valitettavasti en voi kertoa, Petteri vastasi.
Nimimerkki: Risto-Juhani
Miksi hyttysistä tulisi tehokkaita opettajia?
– Ne tekevät paljon pistokokeita!
Nimimerkki: Risto-Juhani
– Ne tekevät paljon pistokokeita!
Nimimerkki: Risto-Juhani
Mistä tietää, että maapallo on pyöreä? opettaja kysyi.
Petteri viittasi: Lenkkareideni pohjat kuluvat aina vinoon!
Nimimerkki: Risto-Juhani
Petteri viittasi: Lenkkareideni pohjat kuluvat aina vinoon!
Nimimerkki: Risto-Juhani
Opettaja selitti ekaluokkalaisille koulun käyttäytymissääntöjä:
Jos jollekulle tulee vessahätä kesken tunnin, niin silloin pitää vain nostaa käsi ylös ja viitata.
Ja sekö muka auttaa? ihmetteli Pikku-Kalle.
Jos jollekulle tulee vessahätä kesken tunnin, niin silloin pitää vain nostaa käsi ylös ja viitata.
Ja sekö muka auttaa? ihmetteli Pikku-Kalle.
Opettaja aloitti perjantain viimeisen koulutunnin sanoen luokalle:
Se, joka teistä vastaa ensimmäisenä oikein minun esittämääni kysymykseen, pääsee heti viikonlopun viettoon!
Eetu viskasi saman tien kumin opettajan pöydälle. opettaja säpsähti hämmästyneenä: – Kukas se tämän heitti?
Eetu korotti ääntään: -MINÄ! ja olenkin nyt lähdössä kotiinpäin viikonlopun viettoon.
Nimimerkki: Eetu ja opettaja
Se, joka teistä vastaa ensimmäisenä oikein minun esittämääni kysymykseen, pääsee heti viikonlopun viettoon!
Eetu viskasi saman tien kumin opettajan pöydälle. opettaja säpsähti hämmästyneenä: – Kukas se tämän heitti?
Eetu korotti ääntään: -MINÄ! ja olenkin nyt lähdössä kotiinpäin viikonlopun viettoon.
Nimimerkki: Eetu ja opettaja
Pikku-Kalle tuli koulusta ja sanoi:
-Isä! Isä! Opin koulussa monta uutta sanaa!
-No, oliko teillä äidinkieltä? Isä kysyi.
Ei, vaan opettaja kompastui kynnykseen! Pikku-Kalle vastasi.
-Isä! Isä! Opin koulussa monta uutta sanaa!
-No, oliko teillä äidinkieltä? Isä kysyi.
Ei, vaan opettaja kompastui kynnykseen! Pikku-Kalle vastasi.
Oli alkanut taas kerran ala-asteen oppitunti. Opettaja teki arvoituksia oppilaille:
”Kuinka on mahdollista asettaa reikä yhteen reikään?”
Koko luokka tuumi tiiviisti tätä visaista arvoitusta. Etupenkin saparopäinen Liisa alkoi hurjasti
viitata tyypillinen p*rseennuolijan virne naamallaan.
”No Liisa, mikä on tämän arvoituksen ratkaisu?” Liisa nousee pulpetistaan vastaamaan
koko luokan eteen.
”Laitetaan peukalot ja pikkusormet yhteen ja työnnetään suun ympärille!”, Liisa vastasi hymy vain leventyen.
”Oikein hyvä”, opettaja sanoi. ”No mitenkäs saadaan kolme reikää laitettua yhteen reikään?” Luokkaan laskeutui hiljaisuus.
Kotvan kuluttua Liisa alkoi taas hurjasti heiluttaa kättään. Opettaja pyysi Liisaa taas tulemaan luokan eteen.
Kimeällä äänellä Liisa vastaa: ”Laitetaan taas sormet yhteen ja levitetään ympyrä niin,
että nenäkin mahtuu siihen” ”Hienoa, Liisa, hienoa”
Luokan takana alkaa kuulua supinaa ja ärtymys on huomattavissa, kun Liisa on taas kerran päässyt loistamaan. Nyt opettaja tekee
vielä yhden kysymyksen: ”Kuinka sitten viisi reikää saadaan yhteen reikään?” Muutkin alkavat miettiä kuumeisesti oikeata vastausta.
Liisa itsevarmasti heiluttaa pystyssä olevaa kättään ja pyytää vastauslupaa.
Petri takana tuntuu myös tietävän vastauksen ja nostaa käden pystyyn, mutta kuten arvattavaa, opettaja antaa lempioppilaansa
taas kerran vastata. ”Levitetään vielä oikein kovasti sormia niin, että silmät mahtuvat mukaan” Opettaja vuolaasti kehuu Liisaa, joka on niin ylpeä itsestään.
Petri suivaantuneena saamastaan kohtelusta nostaa käden pystyyn, jolloin opettaja kysyy Petriltä: ”Niin Petri, mitä asiaa sinulla oikein on?”
Minulla olisi vielä yksi arvoitus. ”Kuinka on mahdollista saada yhdeksän reikää yhteen reikään?”
Opettajakin alkaa miettiä kuumeisesti. Ihme kyllä Liisakaan ei tällä kertaa osaa vastata asetettuun kysymykseen, ja esittää loukkaantunutta.
”No Petri, mikä on vastaus tähän arvoitukseen”, opettaja kysyy.
– Otetaan nokkahuilu ja työnnetään se Liisan p*rs**s**n…
”Kuinka on mahdollista asettaa reikä yhteen reikään?”
Koko luokka tuumi tiiviisti tätä visaista arvoitusta. Etupenkin saparopäinen Liisa alkoi hurjasti
viitata tyypillinen p*rseennuolijan virne naamallaan.
”No Liisa, mikä on tämän arvoituksen ratkaisu?” Liisa nousee pulpetistaan vastaamaan
koko luokan eteen.
”Laitetaan peukalot ja pikkusormet yhteen ja työnnetään suun ympärille!”, Liisa vastasi hymy vain leventyen.
”Oikein hyvä”, opettaja sanoi. ”No mitenkäs saadaan kolme reikää laitettua yhteen reikään?” Luokkaan laskeutui hiljaisuus.
Kotvan kuluttua Liisa alkoi taas hurjasti heiluttaa kättään. Opettaja pyysi Liisaa taas tulemaan luokan eteen.
Kimeällä äänellä Liisa vastaa: ”Laitetaan taas sormet yhteen ja levitetään ympyrä niin,
että nenäkin mahtuu siihen” ”Hienoa, Liisa, hienoa”
Luokan takana alkaa kuulua supinaa ja ärtymys on huomattavissa, kun Liisa on taas kerran päässyt loistamaan. Nyt opettaja tekee
vielä yhden kysymyksen: ”Kuinka sitten viisi reikää saadaan yhteen reikään?” Muutkin alkavat miettiä kuumeisesti oikeata vastausta.
Liisa itsevarmasti heiluttaa pystyssä olevaa kättään ja pyytää vastauslupaa.
Petri takana tuntuu myös tietävän vastauksen ja nostaa käden pystyyn, mutta kuten arvattavaa, opettaja antaa lempioppilaansa
taas kerran vastata. ”Levitetään vielä oikein kovasti sormia niin, että silmät mahtuvat mukaan” Opettaja vuolaasti kehuu Liisaa, joka on niin ylpeä itsestään.
Petri suivaantuneena saamastaan kohtelusta nostaa käden pystyyn, jolloin opettaja kysyy Petriltä: ”Niin Petri, mitä asiaa sinulla oikein on?”
Minulla olisi vielä yksi arvoitus. ”Kuinka on mahdollista saada yhdeksän reikää yhteen reikään?”
Opettajakin alkaa miettiä kuumeisesti. Ihme kyllä Liisakaan ei tällä kertaa osaa vastata asetettuun kysymykseen, ja esittää loukkaantunutta.
”No Petri, mikä on vastaus tähän arvoitukseen”, opettaja kysyy.
– Otetaan nokkahuilu ja työnnetään se Liisan p*rs**s**n…
Opettaja kysyi Pikku-Kallelta: ”Mikä on isäsi nimi?”
Pikku-Kalle mietti hetken ja sanoi: ”En tiedä.”
Opettaja moitti: ”Sinä olet jo 6-vuotias, etkä edes tiedä isäsi nimeä…”
Pikku-Kalle vastasi: ”Taitaa olla sukuvika. Kun minun äitini on jo 32 vuotta, eikä sekään tiedä.”
Pikku-Kalle mietti hetken ja sanoi: ”En tiedä.”
Opettaja moitti: ”Sinä olet jo 6-vuotias, etkä edes tiedä isäsi nimeä…”
Pikku-Kalle vastasi: ”Taitaa olla sukuvika. Kun minun äitini on jo 32 vuotta, eikä sekään tiedä.”
Ranskankielen opettaja selvitti oppilailleen, että ranskankielessä sanat ovat joko maskuliineja eli miespuolisia
tai feminiinejä eli naispuolisia. Esimerkiksi talo on feminiini eli ”la maison” ja lyijykynä on maskuliini eli ”le crayon”.
Eräs opiskelijoista kysyi, kumpi tietokone on.
Sen sijaan että opettaja olisi suoraan kertonut vastauksen, hän jakoi luokan kahtia, miehiin ja naisiin, ja antoi tehtäväksi
selvittää pitääkö tietokoneen olla maskuliini eli miespuolinen vaiko feminiini eli naispuolinen. Kummankin ryhmän oli perusteltava kantansa neljällä eri kohdalla.
Miesten ryhmän mielestä tietokoneen on pakko olla naispuolinen eli ”la computer”, koska:
1. kukaan muu kuin koneen tekijä ei voi ymmärtää sen sisäistä logiikkaa
2. tietokoneiden keskenään käyttämä kieli on täysin käsittämätöntä ulkopuolisille
3. jopa kaikkein pienimmät virheet talletetaan pitkäkestoiseen muistiin siltä varalta, että niitä joskus tarvittaisiin uudelleen
4. heti kun ostat tietokoneen, huomaat tuhlaavasi puolet palkastasi sen lisävarusteisiin
Naisten ryhmän mielestä tietokoneen on pakko olla miespuolinen eli ”le computer”, koska:
1. jotta sen kanssa voisi ylipäätään tehdä jotakin, se pitää käynnistää
2. niissä on suunnattomat määrät tietoa, mutta siitä huolimatta ne eivät kykene ajattelemaan itsenäisesti
3. niiden pitäisi auttaa ongelmien ratkaisemisessa, mutta sensijaan ne ovat ITSE ongelmia puolet ajasta
4. heti kun ostat tietokoneen, huomaat, että jos olisit odottanut hetken aikaa, olisit saanut paremman mallin.
Naisten ryhmä voitti, tietokone on miespuolinen (le computer)
tai feminiinejä eli naispuolisia. Esimerkiksi talo on feminiini eli ”la maison” ja lyijykynä on maskuliini eli ”le crayon”.
Eräs opiskelijoista kysyi, kumpi tietokone on.
Sen sijaan että opettaja olisi suoraan kertonut vastauksen, hän jakoi luokan kahtia, miehiin ja naisiin, ja antoi tehtäväksi
selvittää pitääkö tietokoneen olla maskuliini eli miespuolinen vaiko feminiini eli naispuolinen. Kummankin ryhmän oli perusteltava kantansa neljällä eri kohdalla.
Miesten ryhmän mielestä tietokoneen on pakko olla naispuolinen eli ”la computer”, koska:
1. kukaan muu kuin koneen tekijä ei voi ymmärtää sen sisäistä logiikkaa
2. tietokoneiden keskenään käyttämä kieli on täysin käsittämätöntä ulkopuolisille
3. jopa kaikkein pienimmät virheet talletetaan pitkäkestoiseen muistiin siltä varalta, että niitä joskus tarvittaisiin uudelleen
4. heti kun ostat tietokoneen, huomaat tuhlaavasi puolet palkastasi sen lisävarusteisiin
Naisten ryhmän mielestä tietokoneen on pakko olla miespuolinen eli ”le computer”, koska:
1. jotta sen kanssa voisi ylipäätään tehdä jotakin, se pitää käynnistää
2. niissä on suunnattomat määrät tietoa, mutta siitä huolimatta ne eivät kykene ajattelemaan itsenäisesti
3. niiden pitäisi auttaa ongelmien ratkaisemisessa, mutta sensijaan ne ovat ITSE ongelmia puolet ajasta
4. heti kun ostat tietokoneen, huomaat, että jos olisit odottanut hetken aikaa, olisit saanut paremman mallin.
Naisten ryhmä voitti, tietokone on miespuolinen (le computer)
Mitkä on rehtorin lempikirja?
– Nalle Puh ja johtamisen taito
– Nalle Puh ja johtamisen taito
1
2