Miehillä oli ainainen kisa keskinäisestä paremmuudesta asiassa kuin asiassa. Nyt toinen miehistä oli ajatellut lyödä ystävänsä ällikällä. Hän aikoi esitellä hyvin erikoisen koiransa.
Sorsia löytyi heti. Laukaukset kajahtelivat ja ensimmäinen sorsa mätkähti järveen. Koira säntäsi veteen ja veden pintaa pitkin jousten kävi noutamassa saaliin. Mies ajatteli tällaisen näytöksen tekevän taatusti suuren vaikutuksen ystäväänsä. Mutta toinen ei sano mitään. Sama toistuu kaksi kertaa, mutta kolmannella kerralla mies ei enää kyennyt olemaan vaiti, vaan sanoi: "Johan on kumma! Olet nähnyt koirani juoksevan veden pinnalla etkä sano mitään!"
"No jaa", vastasi toinen. "Eihän se todista mitään muuta kuin että koirasi ei osaa uida."
Pikku-Kalle tykkäsi letuista, mutta söi niitä liikaa. Äiti yritti hillitä häntä. - Jos syö lettuja liikaa, niin vatsa kasvaa tosi isoksi Kerran Pikku-Kalle huomasi raitiovaunussa raskaana olevan naisen. Pikku-Kalle juoksi naisen luo ja osoitti häntä sormellaan: - haHaa! Minä tiedän, mitä sinä olet syönyt!
Pikku-Kalle tuli maitokaupasta kantaen useaa maitotölkkiä sylissään. Pikku-Kallen isä kysyi: Miten sinä jaksat kantaa noin painavia maitotölkkejä? Pikku-Kalle vastasi: Nämä ovat KEVYTMAITOA!
Etelästä tulleella turistilla oli käsitys, että puolet kuopiolaisista on nimeltään Väänäsiä. Niinpä hän kysäisi kadulla vastaan tulleelta ukolta: - Herra Väänänen, mistä menee tie Puijolle? Ukko hämmästeli: - Mistee työ arvootta, että minnäe oun Viänänen? - Minä vain arvasin! - No arvatkoo sitte sekkiiä, mistee tie Puijolle lähtöö!