Presidentti Urho Kekkonen teki usein maakuntamatkoja. Erään kerran erääseen maalaistaloon oli saatu presidentti vieraaksi. Emäntä oli kattanut kauniisti, pannut parasta mahdollista pöytään. Kekkosen kaataessa maitoa kahviinsa läikähti kannusta pisara maitoa pöytäliinalle. Presidentti ryhtyi kömpelyyttään pahoittelemaan ja emäntä vakuutteli asian mitättömyyttä pöytäliinaa pyyhkiessään. Isännän vuorostaan kaataessa maitokannu lipesi kädestä ja putosi sisältöineen lattialle haljeten moneksi kappaleeksi. "Toinen tohelo!", tiuskaisi emäntä selvästi tuskastuneena.
Parin viikon kuluttua presidentin vierailusta saapui taloon paketti. Runsaiden pakkauspapereiden keskeltä löytyi uusi maitokannu sekä kortti tekstillä: "Siltä ensimmäiseltä tohelolta. Terveisin UKK."
Mummu ja vaari olivat kyläilemässä naapurissa. Kahvittelun jälkeen naisväki siirtyi keittiönpuolelle tiskaamaan ja miehet jäivät vielä pöytään keskustelemaan. Vaari kertoi naapurilleen: - Olimme eilen kaupungilla eräässä erittäin miellyttävässä ravintolassa, voin todella suositella sitä. - Minkä niminen se ravintola on? kysyy naapuri. Vaari miettii hetken: - Hetkinen, muisti hiukan pätkii... mikäs sen kukkasen nimi on, joka kukkii aikaisin keväällä, niitä on valkoisia ja sinisiä? - Tarkoitatko vuokkoja? kysyy naapuri. - Juuri sitä tarkoitin, vastaa vaari ja huutaa keittiöön päin