Etelä-Savossa muuan vanhaisäntä kävi kesällä joskus naapurinsa saunassa kylpemässä eikä paikalliseen tapaan välittänyt näin lyhyttä matkaa varten sen kummemmin pukeutua. Ottipahan vain vihdan kainaloonsa. Kun isäntä palasi saunasta, sattui tiellä olemaan joukko kylän tyttöjä.
Pappa ei tästä ihmeemmin pelästynyt, vaan sanoi tytöille: - Eikös tytöt haluva kylpöö?
Tytöt katsoivat isäntää hetken, ja yksi vastasi: - Noin vanha mies eikä osaa sanova ärrää!
Koulussa kuvaamataidon tunnilla oppilaille käskettiin piirtää paperille syntymäpäiväjuhlat. Tunnin päätyttyä Pikku-Kalle oli saanut aikaiseksi paperille yhden pienen pöydän.
– Pikku-Kalle, esittääkö tämä mielestäsi syntymäpäiväjuhlia? Opettaja kysyi. – Kyllä esittää! Ja sitä paitsi se on jo valmis! Pikku-Kalle ilmoitti. – Jaahas. No missä syntymäpäiväkakku on? Opettaja ihmetteli. – Se on jo syöty! – Entä missä vieraat? – No leikkimässä tietysti! Pikku-Kalle selitti. – Mitä ne enää pöydän ääressä tekisivät kun kakku on jo loppu?
Mies käveli polkua pitkin ja näki ojassa vanhan öljylampun. Taikauskoinen kun oli, niin hän hieroi hieman lamppua ja kuinkas ollakkaan, henkihän se sieltä tuli ja antoi miehelle vain yhden toiveen. Mies oli jo kauan harmitellut Karjalan aluetta, jonka Venäjä oli vienyt Suomelta. Hänpä toivoi, että Karjala palautetaan takaisin Suomelle ja näytti karttaa hengelle. Henki sanoi, että vaikka hän hyvä onkin, niin hän ei pysty maantieteellisiin juttuihin vaikuttamaan ollenkaan, koska ne ovat mahdottomia jopa hengille. Niinpä hän pyysi miestä toivomaan jotain muuta. Mies mietti vähän aikaa ja sanoi: "Perus porilainen kun olen, niin olen aina halunnut Porin Ässien voittavan jääkiekon Suomen mestaruuden!" Henki meni hiljaiseksi ja sanoi: "Annapas sitä karttaa nyt vielä tänne!"
Pikku-Kalle maantiedon tunnilla opettaja kysyi oppilailta: - Kuinka monta ilmansuuntaa on? - Seitsemän! Pikku-Kalle vastasi. - Eikö niitä kuitenkin ole 8, opettaja sanoi. Pikku-Kalle vastasi: -Ei, koska isä oli eilen lukenut lehdestä, että presidentti söi lounaan.