Vitsit

Joskus jokainen tarvitsee vitsiä, joka naurattaa nopeasti… Mikä olisi parempi tapa saada ihmiset nauramaan kuin valita yksi Vitsikirjasto.fi:n parhaista ja hauskimmista vitseistä. Voit vetää nämä esiin takataskustasi esim. häissä, polttareissa, illanvietossa, puheessa jne. Vitsikirjasto.fi:n parhaiden ja hauskimpien vitsien listauksen avulla jokainen voi olla hauska vaikka ei muuten sitä olisikaan.

Olemme listanneet vitsit eri vitsikategorioihin, sekä voit helposti järjestää vitsit esim. tykkäyksien tai katselukertojen mukaan.

Savolaispariskunta oli veneilemässä ja nainen tippui veneestä, mitä mies sanoi?
. Ei naarata.

07.04.2021VitsitJaa
Nainen pyysi mieheltään syntymäpäivälahjaksi jotain mikä kiihtyisi nollasta sataan 3 sekunissa.
– Mies toi vaa’an naiselle.

06.04.2021VitsitJaa
Ihmisiä on kolmenlaisia. On niitä, jotka osaavat laskea, ja niitä, jotka eivät osaa.

05.04.2021VitsitJaa
Miksi hirmumyrskyille annetaan naisten nimet?
– Ne saapuvat villeinä ja märkinä, mutta lähtevät mukanaan talot, autot ja irtain omaisuus.

04.04.2021VitsitJaa
Tanja istui kyläkaupan rappusilla ja putsaili pudottamastaan tikkukaramellista roskia. Tuli siihen sitten kirkkoherra ja katseltuaan hetken aikaa Tanjan tekemisiä hän kysyi: ”Onkos Tanjan namussa karvoja?” Johon Tanja: ”Ei tietenkään, mähän olen vasta kahdeksan.”

03.04.2021VitsitJaa
Pari turistia oli tutustumassa Pariisiin. Äkkiä he seisoivat erään pienen ravintolan edessä ja lukivat kyltistä seuraavan tekstin: ”Täällä saatte mitä tahansa toivomaanne ruokalajia.”

Koemielessä ryhmä astui ravintolaan ja jokainen esitti jonkin erikoisen toiveen: kengurupaistia tai käärmeenselkää tai antiloopinkieltä. Hetkisen kuluttua oli tarjoilija tuonut pöytään kaikki pyydetyt ruokalajit. Silloin eräs turisteista kutsui hänet luokseen.

”Eikö Teillä koskaan ole ollut vaikeuksia täyttää kaikkia omituisia pyyntöjä?”
”Kyllä toki, yhden kerran”, sanoi tarjoilija, ”noin 20 vuotta sitten, muistan sen vielä hyvin. Meillä oli vieras, joka tilasi eunukinmunia paahtoleivällä. Mutta juuri sinä päivänä meiltä oli paahtoleipä aivan lopussa.”

02.04.2021VitsitJaa
Keksijä Keksi keksi keksin. Keksittyään keksin keksijä Keksi keksi keksin keksityksi.

01.04.2021VitsitJaa
Sähköinsinöörillä oli pöytätietokone. Hän oli kyllästynyt näppiksen ja hiiren johtoihin. Hän hankki langattomat hiiren ja näppiksen. Mutta niistä oli akku tyhjä tai patteri loppu vähän väliä. Hän rakensi ja liitti molempiin verkkolaitteet.

31.03.2021VitsitJaa
Erään vessan seinässä oli tussilla kirjoitettu teksti:

Kolme asiaa mitä vihaan:
1. Vandalismi
2. Listat
3. Sarkasmi

30.03.2021VitsitJaa
Poliisille soitetaan:
”Täällä on murtovarkaita, tulkaa nopeasti.”

Poliisi:
”Lähin partio on lähes sadan kilometrin päässä, menee toista tuntia.”

Parin minuutin kuluttua uusi soitto:
”Täällä on murtovarkaita ja ammuin yhtä, tulkaa nopeasti.”

Muutaman minuutin kuluttua ensimmäiset poliisit tulevat helikopterilla ja pian lisää useilla autoilla. Murtovarkaat pidätettään.

Sitten poliisi kysyy:
”Käsitin niin, että jotain henkilöä on ammuttu?”

Varkauden uhri vastaa:
”Minäkin käsitin, että olette oikein kaukana.”

29.03.2021VitsitJaa
Mitä yhteistä on nimittäjällä ja osoittajalla?
– Molemmat ovat kiusaajia.

Nimimerkki: joulupukki
Lähde: @landscapes.land

28.03.2021VitsitJaa
Opettaja yritti opettaa oppilailleen matematiikkaa
– Jos sinulla on 20€ toisessa taskussa ja toisessa 30€, mitä sinulla silloin on?

Pikku-Ville vastasi:
– Jonkun toisen housut.

Nimimerkki: joulupukki
Lähde: @landscapes.land

27.03.2021VitsitJaa
Mitä alkoholisoituneet saamelaiset ovat?
– Alkoperäisasukkaita

25.03.2021VitsitJaa
Miksi Playstationissa on kuviot eikä kirjaimia kuten Xboxissa?
– PlayStation pelaajat eivät osaa lukea.

Nimimerkki: Samimesi
Lähde: Samimesi

24.03.2021VitsitJaa
Kuulitko että Maukka Perusjätkä on kuollut?
– Kuinka niin?
– K-Kaupan ikkunassa luki MAUKASTA MAKKARAA!!!

Nimimerkki: Pekka Laminka

23.03.2021VitsitJaa

Mikä on vitsi?


Vitsi on sanalliseen muotoon puettu huumoriesitys, jonka tarkoitus on ihmisten naurattaminen. Vitsi noudattaa vitseille ominaista kerronnan rakennetta; usein vitsin kerronta etenee tarinamuodossa, mahdollisesti dialogina, ja päättyy niin sanottuun iskulauseeseen. Hyvin muotoiltu iskulause vitsin lopussa on tärkeä; se osoittaa kuulijalle tarinan toisen, ristiriitaisen ja yllättävän merkityksen, johon vitsin hauskuus perustuu. Vitseissä hauskuus perustuu usein sanapelien tai sanaleikittelyn, kuten sarkasmin ja ironian, käyttöön.

Kielen tutkijana tunnettu Robert Hetzron on esittänyt väitteen, jonka mukaan vitsin kerronnassa tärkeintä on rakentaa kerronta siten, että jännitys huipentuu vitsin lopussa. Vitsi pitää lopettaa tähän huipentumaan, eikä vitsin loppuun saa lisätä mitään jatkoa, joka lieventäisi jännitystä. Vitsi eroaa esimerkiksi runoudesta siinä, että vitsiä ei ole välttämätöntä kertoa sanatarkasti eteenpäin.

Vitsi on tyypillisesti lyhyt, eikä kerrontaan kannata sisällyttää yhtään enempää yksityiskohtia kuin mitä vitsin ydinidea edellyttää. Toisaalta voidaan ajatella, että tämän ja muiden vitsin kerrontaan yleisesti sovellettavien ohjeiden kumoaminen saattaa itsessään olla myös huumorin lähde. Esimerkiksi vitsinä esitetty, rönsyilevä tarina, joka epäonnistuu tarjoamaan kuulijalle naurattavan iskulauseen, toimii mahdollisesti humoristisena antivitsinä.

Vitsi on mielletty kielitieteilijöiden joukossa yhdeksi suullisen kirjallisuuden yksinkertaisista muodosta. Vitsille tyypillistä on, että sitä välitetään anonyymisti sekä julkisissa että yksityisissä ympäristöissä.



Vitsit helposti netissä


Vitsi on erityisen helposti lähestyttävä kirjallisuuden laji. Sen lisäksi, että vitsejä kerrotaan suullisesti jatkuvasti henkilöltä toiselle ja laajemmin ryhmissä, vitsit ovat jo vuosikymmeniä sitten löytäneet tiensä myös painettuun kirjallisuuteen. Vitsikirja on mitä mainioin viihdyke monessa yhteydessä. Vitsejä sisältävää painettua kirjaa voi lueskella omaksi ilokseen tai kirjasta luetuilla vitseillä voi hauskuuttaa isompaakin seuruetta esimerkiksi illanvieton lomassa.

Nettiin vitsit ovat löytäneet myös jo aikapäiviä sitten. Netin keskustelupalstoilla jaetaan vitsejä eri aihepiireihin liittyen ja ne tarjoavatkin käyttäjille oivan foorumin esimerkiksi onnittelukorttiin kaivatun vitsin löytämiseen. On selvää, että jokaisella netin käyttäjällä on oma suosikkivitsinsä tai useampia ja hyviä vitsejä mielellään jaetaan netin kautta ystäville.

Netistä löytyvät vitsit on helppoa nykypäivänä jakaa omalle verkostolle sosiaalisen median eri kanavia pitkin. Netin vitsit hauskuuttavat tätä nykyä työyhteisöjen chat-keskusteluissa, kahvipöydissä ja muissa sosiaalisissa yhteyksissä. Älypuhelinten tulo on tehnyt netistä osan arkipäiväistä elämää ja netin vitsit ovatkin nykyään vain muutaman klikkauksen päässä, mikä on vähentänyt kirjastojen vitsikirjojen houkuttelevuutta.

Vitsikirjasto.fi on saanut alkunsa sen perustajien halusta tuoda parhaat vitsit helposti kaikkien saataville. Sivustolle on kerätty netin ja kirjastojen vitsikirjojen parhaat vitsit ja sen vitsikokoelma laajenee jatkuvasti. Vitsikirjasto.fi pitää myös tarkkaan lukua siitä, mistä vitseistä sen kävijät tykkäävät ja etsii siten parhaat vitsit näytettäväksi.



Vitsifaktoja


Huumori ja sen osana vitsit ja vitsinkerronta on luontainen osa ihmisyyttä. Osa vitseistä on ajattomia ja osa taas syntyhetkensä tuotteita. Vitsiä on osuvasti verrattu muovailuvahaan; vitsiä kääntämällä ja vääntämällä vanhan vitsin pystyy päivittämään nykyhetkeen ja eri kohderyhmille sopivaksi.

Internet on nykypäivänä täynnä huumoria ja perinteisten vitsien haastajiksi ovatkin nousseet erilaiset meemit ja huumorinostot. Nämä ovat kuitenkin usein hauskoja vain juuri sillä hetkellä, mutta unohtuvat viimeistään viikon tai parin päästä. Perinteisten vitsien kilpailuetu on se, että niiden kerronnassa ei tarvita apuvälineitä – pelkkä suu riittää. Hyvä vitsi myös kestää aikaa ja siirtyy kerronnan kautta sukupolvelta toiselle.



Mistä on hauska vitsi tehty?


Hauskat vitsit ovat tehty monista eri asioista, kuten politiikasta, yhteiskunnasta, henkilökohtaisista ominaisuuksista ja monista muista aiheista. Ne voivat myös perustua hassuihin tilanteisiin, sattumiin tai ironiaan. Hauskat vitsit ovat yleensä tehty hauskanpidon tai naurun aiheuttamiseksi, ja ne ovat osa ihmisten kulttuuria ja perinteitä. Hauskojen vitsien tekeminen on taiteenlaji, ja ne voivat olla erittäin hauskoja ja viihdyttäviä, jos ne on tehty oikein.

Hauskinta vitsiä on etsitty moneen otteeseen, ja ehdotettujen vitsien määrä kertoo vitsien suuresta kirjosta. Esimerkiksi Prisma Studion tekemässä tutkimuksessa vitsifinalistien joukkoon on yltänyt muun muassa kannibaali-, mielisairaala- ja lääkärivitsit sekä turkulaisten ja tamperelaisten keskinäisestä vihanpidosta ammentava oivaltava pyöräilyvitsi.

Huumoritutkimuksen tekijät ovat jo pitkään pyrkineet tunnistamaan hyvän vitsin piirteitä, kuten vitsin ajankohtaisuus, oivaltavuus ja sopiva pituus. Hyvässä vitsissä jännite säilyy loppuun asti ja kerronta on sujuvaa. Tutkimustiedon varaan rakennettua vitsien arviontimenetelmää ovat hyödyntäneet muun muassa brittitutkijat maailman hauskinta vitsiä etsiessään.



Vitsien historia


Vitsien historiaa on vaikea tarkasti selvittää, koska ne ovat olleet osa suullista perinnettä ja ne ovat muuttuneet ja kehittyneet ajan myötä. Vitsit ovat olleet osa erilaisia kulttuureja ympäri maailmaa ja ne ovat sisältäneet erilaisia aiheita, kuten politiikkaa, yhteiskuntaa, henkilökohtaisia ominaisuuksia ja monia muita aiheita. Vitsien tarkoitus on yleensä tarjota viihdettä ja naurua, ja ne ovat olleet osa ihmisten kulttuuria ja perinteitä jo vuosituhansien ajan.

Vitsin historia ulottuu pitkälle aikaan ennen ajanlaskun alkua. Vanhin ihmisen historiassa tunnistettu vitsi on vuodelta 1900 eaa. peräisin oleva muinainen sumerilainen WC-huumoria sisältävä sananlasku. Tähän historialliseen vitsiin liittyvien muistiinpanojen perusteella on arvioitu, että kyseisen vitsin juuret saattavat ulottua vielä tästäkin useita satoja vuosia taaksepäin, jopa vuoteen 2300 eaa. Historian vitseistä toiseksi vanhimmaksi on arvioitu vuodelta 1600 eaa. Westcarin papyrukselta Egyptistä löydetty vitsi, joka on liittynyt faaraon viihdyttämiseen.

Vitsin historiassa merkittävä tapahtuma on epäilemättä ollut 1400-luvulla niin sanottu kirjapainovallankumous. Lukutaito on tuolloin kasvanut vauhdilla kaikissa yhteiskuntaluokissa, ja vitsit painetun kirjallisuuden lajina ovat ehdottomasti hyötyneet tästä kehityskulusta. Vitsin historiassa tämä tarkoitti sitä, että vitsien kerronta yleistyi ja vauhdittui nopeasti, ja ensimmäiset painetut kokoelmat vitsejä julkaistiin.

Vitsien historiassa viimeisin suuri mullistus on ollut internetin tulo osaksi ihmisten arkipäivää. Jos pelkkä ihmisten välisen etäviestinnän helpottuminen on tarkoittanut sitä, että vitsien jakaminen on merkittävästi muuttunut. Vitsin jakaminen ei maksa käytännössä mitään, ja jakamisen voi tehdä heti hyvän vitsin kuultuaan. Historiallisena mullistuksena voidaan pitää myös sitä, että vitsit ovat hakukoneiden kautta nykyään helposti haettavissa ja selattavissa, ja digitaaliset vitsikokoelmat, kuten Vitsikirjasto.fi ovat nousseet suureen suosioon.