Miksi suomalainen huumori on synkkää hiljaista ja silti hulvatonta

Miksi suomalainen huumori on synkkää hiljaista ja silti hulvatonta

Suomalainen huumori on kuivaa, eleetöntä ja usein kerrottu täysin neutraalilla ilmeellä. Se voi aluksi hämmentää ulkomaalaisia, mutta kun sen ymmärtää, siitä tulee yksi Euroopan omaperäisimmistä ja mieleenpainuvimmista huumorimuodoista.

Suomalainen huumori ei yritä olla äänekästä tai hakea huomiota. Se ilmestyy kuin ohimennen, ilman fanfaareja tai liioittelua. Vitsi voi kuulostaa arkiselta lauseelta ja silti olla keskustelun hauskoin hetki. Tämä huumori liittyy usein tapoihin, elämänrytmiin ja suomalaisen arjen pieniin havaintoihin. Sama rauhallinen ja käytännöllinen sävy näkyy esimerkiksi silloin, kun suomalaiset tutustuvat digitaaliseen viihteeseen tai pelaamiseen, kuten sivustoon https://bigclash.com/fi/ Vitsi ei ole kovaääninen eikä sen tarvitse olla. Sen voima on siinä, että se tuntuu todelta ja tunnistettavalta.

Monien mielestä suomalainen huumori kumpuaa historiasta ja luonnon läheisyydestä. Pitkät talvet, hiljaiset metsät ja kulttuuri, jossa turhaa puhetta vältetään, ovat vaikuttaneet tapaan, jolla suomalaiset ilmaisevat itseään. Tunteita ei näytetä liikaa ja sanoilla on painoarvoa. Juuri siksi niistä voi tulla myös hauskoja.

Hiljaisuus on osa punchlinea

Monissa maissa vitsin jälkeinen hiljaisuus tuntuu kiusalliselta. Suomessa se voi olla onnistumisen merkki. Hyvin kerrottu vitsi ei välttämättä aiheuta räjähtävää naurua. Sen sijaan seuraa pieni tauko, kun kaikki sisäistävät sen. Sitten saattaa tulla pieni hymähdys tai hidas virne.

Hiljaisuus toimii, koska se antaa tilaa ajatukselle. Jokainen saa oivaltaa vitsin omalla tavallaan. Suomalaisessa kulttuurissa ei ole tarvetta korostaa vitsin hauskuutta äänekkäällä naurulla tai liioitetulla reaktiolla. Vitsi toimii paremmin, kun se annetaan rauhassa.

Tämä tapa sopii hyvin myös suomalaiseen puhetapaan. Keskustelun ei tarvitse olla jatkuvaa ääntä. Kun asiat sanotaan harkiten, myös huumori tuntuu aidommalta.

Itseironian käyttäminen tuntuu luontevalta

Suomalaiset käyttävät huumoria usein peilatakseen omaa arkeaan. Itseironia on olennainen osa tätä tyyliä. Sen tarkoitus ei ole loukata tai nolata, vaan tuoda esiin jotain tuttua rennosti ja kevyesti.

Esimerkiksi sää, kahvi ja sosiaalinen varautuneisuus ovat aiheita, joista suomalaiset tekevät usein vitsejä. Moni tunnistaa ajatuksen siitä, että kahvin juonti ei ole tapa vaan selviytymiskeino. Samoin tuttua on hiljainen hissimatka, jossa kukaan ei katso ketään kohti, vaikka tilanne kestää vain muutaman sekunnin.

Itseironinen huumori yhdistää ihmisiä. Se kertoo, ettei täydellisyyttä odoteta. Arki saa olla kömpelöä ja epätäydellistä.

Absurdia kerrotaan kuin arkea

Yksi suomalaisen huumorin ainutlaatuisimmista piirteistä on tapa kertoa täysin absurdeja tilanteita täysin normaalisti. Tarina voi sisältää mahdottoman tapahtuman, mutta kertojan äänessä ei ole mitään poikkeuksellista.

Tämä kontrasti tekee huumorista tehokasta. Kuulijan tehtävä on huomata, missä kohtaa arkisuus muuttuu odottamattomaksi. Huumoriin ei liity selittelyä tai alleviivausta. Se on ohimenevä hetki, joka toimii, koska se ei yritä liikaa.

Tämä tyyli sopii suomalaisen kulttuurin rauhalliseen ja pragmaattiseen luonteeseen. Se on hiljainen kommentti arjen absurdiudesta.

Teräsmies lenteli taivaalla ja näki kerrostalon katolla ihmenaisen ilkialastomana ottamassa aurinkoa. Teräsmies ajatteli: "Mitäs jos kävisisin vetämässä pikaiset, ei ihmenainen huomaisi mitään"

Teräsmies meni ja teki temppunsa.  Ihmenainen hätkähti ja kysyi: "Mikä tuo oli?", johon näkymätön mies vastasi: "En tiedä, mutta takapuoleen sattuu, niin vietävästi!"

Simo tuli sodasta kotiin ja esitteli veljelleen käsikranaattia. Veli siihen tokaisi:
- No heitä se tuonne huussiin, niin nähdään, kun se poksahtaa.
- No minä heitän sen, Simo sanoi.
Simo heitti kranaatin ja hetken päästä jysähti. Laudat tippuivat nättiin riviin ja yhtäkkiä joku nousi lautojen seasta. No pappahan se oli, joka lähti tallustamaan tupaan päin ja mutisi:
- Onneks en pierassu pirtissä.

Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen istuivat junassa. Ruotsalainen kävi kerskumaan, että ruotsissa henkselit ovat niin vahvoja, että niitä pystyy käyttämään köyden vetoon. Norjalainen sanoi taas, että norjalaiset henkselit olivat niin vahvoja, että niitä pystyi käyttämään kuorma-auton veton. Suomalainen ei sanonut mitään. Yht äkkiä juna lähti taaksepäin… Suomalainen samoi: Oho, henkselini taisivat jäädä rautatieaseman oven väliin.

Olet niin kuuma, että saat päiväntasaajan näyttämään napapiiriltä.

Onko sun vanhemmat terroristeja, kun oot tollanen seksipommi.

Mistä tietää olevansa liian lihava?
- Uimasta palatessaan Greenpeacen miehet heittävät takaisin veteen ja huutavat "Save the whales!"

Paavi ja George W. Bush tapasivat toisensa.

Paavi tiedusteli presidentiltä uskooko tämä Jumalaan,
johon Bush vastasi:
"Älä hulluja kysele, jokainenhan meistä uskoo itseensä."

Miksi miesten äly on arvokkaampaa kuin naisten?
- Koska se on harvinaisempaa.

Mitä eroa on aasilla ja sinulla?
- Aasi on viisaampi

Nimimerkki: Elämä on
Lähde: minä

Pikku-Kalle tykkäsi letuista, mutta söi niitä liikaa. Äiti yritti hillitä häntä.
- Jos syö lettuja liikaa, niin vatsa kasvaa tosi isoksi
Kerran Pikku-Kalle huomasi raitiovaunussa raskaana olevan naisen.
Pikku-Kalle juoksi naisen luo ja osoitti häntä sormellaan:
- haHaa! Minä tiedän, mitä sinä olet syönyt!