Jänis, orava, siili ja etana pelasivat pokeria ja joivat kaljaa, kuten tyyliin usein kuuluu. Parin tunnin pelailun jälkeen juomat loppuivat ja kortilla arvottiin, kuka lähtee hakemaan lisää lähikaupasta.
Noutajan rooli osui etanalle. Etanan lähdettyä kaljan hakuun muut yrittivät kuluttaa aikaa ja alkoivat viimein tuskastua: ”Missä hitossa se kaveri viipyy?” ”Tässähän kuollaan kohta janoon!”
Eteisestä kuului etanan närkästynyt ääni: ”Jos siellä ruvetaan v*ttuilemaan mä en lähde ollenkaan!”
Olipa kerran eräässä intiaanikylässä Sonta-niminen päällikkö. Hänen puheilleen tuli eräs mies, joka halusi ostaa päälliköltä hänen heimonsa maat. Sonta kieltäytyi, mutta mies sanoi saapuvansa jonain päivänä tiedustelemaan josko päällikön mieli olisi muuttunut. Koko päivän päällikkö käveli ympäri leiriä ja hoki: ”Sonta ei lähde, Sonta ei lähde”. Heimon parantaja kuuli päällikön sanat ja määräsi päällikölle ulostamislääkekuurin. Sonta oli ihmeissään mutta söi kuitenkin lääkkeet. Kuurin jälkeen sama toistui, Sonta käveli leiriä ympäri ja toisteli: ”Sonta ei lähde”. Parantaja määräsi päällikölle tällä kertaa pidemmän lääkekuurin. Eräänä päivänä päällikkö Sonta sanoi: ”Nyt Sonta lähtee, koska teltta täynnä p*sk**.”