Miksi laihialaiset ajavat autolla tien vasenta laitaa?
– Ettei oma kaista kuluisi
– Ettei oma kaista kuluisi
Kaksi ruotsalaista poliisia yrittävät saada sardiinipurkia auki.
Vähän aikaa toisiansa katseltuaan ja mietittyään toinen saa älynväläyksen
ja menee sardiinipurkin luokse ja sanoo: ”Här är polis, öppna.”
Vähän aikaa toisiansa katseltuaan ja mietittyään toinen saa älynväläyksen
ja menee sardiinipurkin luokse ja sanoo: ”Här är polis, öppna.”
Paavo ja Juha olivat katselemassa länkkäri-elokuvaa. Lännenmiehet olivat sodassa intiaanien kanssa.
Paavo sanoi tyynesti Juhalle:
– Satku vetoa, että intiaanit eivät yllätä noita länkkäreitä!
– Tottakai yllättää. Eihän niitä muuten olisi tossa näytetty!
– Ei yllätä.
Hetkeä myöhemmin intiaanit saivat hyökkäyksen alkuun ja voitonriemuisena Juha kysyi Paavolta:
– Miten olitkin noin tyhmä, että oikein satasesta menit lyömään vetoa noin yksinkertaisesti arvattavasta asiasta?
– Mä olen katsos nähnyt ennenkin tämän elokuva, vastasi Paavo.
– No sitä suuremmalla syyllä. Mitä sinä oikein ajattelit? kysyi Juha.
– Luulin, että ei kai ne länkkärit nyt toista kertaa menisi samaan lankaan, totesi Paavo.
Paavo sanoi tyynesti Juhalle:
– Satku vetoa, että intiaanit eivät yllätä noita länkkäreitä!
– Tottakai yllättää. Eihän niitä muuten olisi tossa näytetty!
– Ei yllätä.
Hetkeä myöhemmin intiaanit saivat hyökkäyksen alkuun ja voitonriemuisena Juha kysyi Paavolta:
– Miten olitkin noin tyhmä, että oikein satasesta menit lyömään vetoa noin yksinkertaisesti arvattavasta asiasta?
– Mä olen katsos nähnyt ennenkin tämän elokuva, vastasi Paavo.
– No sitä suuremmalla syyllä. Mitä sinä oikein ajattelit? kysyi Juha.
– Luulin, että ei kai ne länkkärit nyt toista kertaa menisi samaan lankaan, totesi Paavo.
Venäjän entinen johtaja Boris Jeltsin kuuli, että Ponoi joella olisi isoja lohia nousussa.
Tästä innostuneena hän soitti vanhalle kaverilleen Mr. Clintonille ja pyysi seurakseen joelle
lohta kalastamaan. Clinton pakkasi vapansa, hyppäsi suihkukoneeseen ja lähti kohti kohti
kalavesiä, tehden välilaskun Helsingissä, ja haki Presidentti Ahtisaaren matkaansa. Moskovassa
Jeltsin oli seuruetta vastassa ja onnellisesti muutaman tunnin kuluttua suurmiehet olivat
joella lohia narraamassa. Illan tullen hieno konjakki leiritulen äärellä sai Martin väsymään
ja hän kömpi makuupussiin. Tulille jäänyt Jeltsin kysyi hiljaa Clintonilta:
– Minkä takia sä ton Ahtisaaren tänne raahasit? Sullehan mä soitin.
– Täh? Miten niin? sähän sanoit, että ota vaappuja mukaan.
Tästä innostuneena hän soitti vanhalle kaverilleen Mr. Clintonille ja pyysi seurakseen joelle
lohta kalastamaan. Clinton pakkasi vapansa, hyppäsi suihkukoneeseen ja lähti kohti kohti
kalavesiä, tehden välilaskun Helsingissä, ja haki Presidentti Ahtisaaren matkaansa. Moskovassa
Jeltsin oli seuruetta vastassa ja onnellisesti muutaman tunnin kuluttua suurmiehet olivat
joella lohia narraamassa. Illan tullen hieno konjakki leiritulen äärellä sai Martin väsymään
ja hän kömpi makuupussiin. Tulille jäänyt Jeltsin kysyi hiljaa Clintonilta:
– Minkä takia sä ton Ahtisaaren tänne raahasit? Sullehan mä soitin.
– Täh? Miten niin? sähän sanoit, että ota vaappuja mukaan.
Metsästyksenjohtaja tapasi pellolla rengin jolla oli ”risat” kengät jalassa,
hempeämielinen johtaja sanoi , että käy hakemassa meiltä kotoa minun vanhat kengät,
vaimo on kotona pyydä siltä.
Renki meni talolle ja vastaan tuli portailla johtajan vaimo ja tytär jolloin piru tuli rengin mieleen.
Johtaja lupasi , että saan rakastella teidän kanssanne, johon vaimo ja tytär ”älä höpötä.
Jolloin renki huusi johtajalle pellolla ” Ei ne anna, ja johtaja siihen vastasi huutamalla ” kyllä se on annettava”.
ja renki vielä varmisti ”molemmatko” ja johtaja siihen ”molemmat”.
hempeämielinen johtaja sanoi , että käy hakemassa meiltä kotoa minun vanhat kengät,
vaimo on kotona pyydä siltä.
Renki meni talolle ja vastaan tuli portailla johtajan vaimo ja tytär jolloin piru tuli rengin mieleen.
Johtaja lupasi , että saan rakastella teidän kanssanne, johon vaimo ja tytär ”älä höpötä.
Jolloin renki huusi johtajalle pellolla ” Ei ne anna, ja johtaja siihen vastasi huutamalla ” kyllä se on annettava”.
ja renki vielä varmisti ”molemmatko” ja johtaja siihen ”molemmat”.
Mitä yhteistä on nimittäjällä ja osoittajalla?
– Molemmat ovat kiusaajia.
Nimimerkki: joulupukki
Lähde: @landscapes.land
– Molemmat ovat kiusaajia.
Nimimerkki: joulupukki
Lähde: @landscapes.land
Olipa kerran eräässä Suomalaisessa kaupungissa eräs kapakka jonka
omisti eräs miehenkilö joka toimi myös paikan ainoana kyypparina.
Sattuipa eräänä päivänä kävelemään ankka ovesta sisään. Baarimikko
katsoi silmät pyöreinä kun ankka käveli tiskille ja sanoi:
– Saisinko yhden oluen.
Baarimikko on aivan äimänä. Hetken perästä saa kangerrettua:
– Mutta…ta…ta…ta… sähän oot ankka!
Ankka vilkaisee nokkavasti ja vastaa:
– Joo, ei sulla oo näössä vikaa mutta saisinko yhden oluen?
– Sä..sä..sä osaat puhuakin!
– Joo, ei sulla oo kuulossakaan mitään vikaa mutta saisinko oluen?
Baarimikko takeltelee aikansa mutta antaa kuitenkin oluen ja katsoo täysin pyörällä päästään kuinka ankka ottaa oluen, menee pöytään istumaan, juo sen rauhassa ja lähtee pois.
Seuraavana päivänä baarimikon huolehtiessa aivan omista asioistaan ankka kävelee taas sisään ja tilaa oluen. Baarimikko selviää tällä kertaa vähemmällä kangertelulla ja antaa oluen ja katsoo kuinka ankka juo taas oluensa rauhassa ja poistuu. Sama toistuu seuraavana päivänä ja sitä seuraavana. Koko viikon ankka käy joka päivä suunnilleen samaan aikaan päivästä juomassa samassa kuppilassa yhden oluen ja lopulta baarimikko ei voi enää hillitä uteliaisuuttaan vaan menee ankan luo ja kysyy:
– Nyt viikon jälkeen on pakko kysyä että minkä ihmeen takia baarissani käy joka päivä suunnilleen samaan aikaan ankka juomassa olutta?
Ankka nokkaisee ulko-ovelle päin ja sanoo:
– Mä oon tossa kadun toisella puolella raksalla duunissa muurarina. Tapana ollu aina ruokatunnilla käydä vetämässä yks bisse jos herra kyypparille sopii…
– Asia harvinaisen selvä, sanoo baarimikko ja poistuu askareidensa parrin.
Sattuupa sitten eräänä päivänä sirkus kaupunkiin ja sattumalta sirkuksen tirehtööri pamahtaa ankan kantakuppilaan. Baarimikolla välähtää tirehtöörin nähdessään ja meneekin heti kauppoja hieromaan:
– Kuuleppa! Mulla ois sulle yks tosi hyvä juttu tiedossa.
Tirehtööri vilkaisee kerran ja ehtii jo manata päässään kaikki idiootit jotka yrittävät spray-maalilla maalattuja lemmikkieläimiään sirkukseen, mutta pyytää kuitenkin baarimikkoa kertomaan asiansa.
– Täällä käy joka päivä puhuva ankka juomassa olutta!
Epäilyksen siemen alkoi itää tirehtöörin päässä, mutta päätti kuitenkin pelata kortit varmasti:
– Jos sinulla tosiaan on puhuva ankka niin lähetä ihmeessä minun puheilleni. Hommia löytyy varmasti.
Seuraavana päivänä baarimikko odottaa hirveissä tätinöissä koska ankka tulee taas päivittäiselle kaljalleen. Kynnet on pureskeltu jo kyynärpäitä myöten kun kellon viisarit suostuvat viimein yhteistyöhön ja asettuvat ruokatunnin kohdalle. Ankka saapuu ajallaan, tilaa oluen ja asettuu pöytään juomaan juomaansa. Baarimikko on tällä kertaa mahdollisimman lipevä ja hyväkäytöksinen. Ankan ehdittyä hetken rauhoittua, baarimikko menee pyyhkimään ankan pöytää naama loistaen kuin Naantalin aurinko. Aivan kuin ohimenne baarimikko sitten kysyy ankalta kiinnostaako sitä ylimääräiset työt. Ankka vilkaisee baarimikkoa epäilevästi mutta vastaa kuitenkin:
– Kyllä mulle aina lisäfyrkka kelpaa. Mikä on homman nimi?
– No kaupunkiin kun on nyt saapunut sirkus niin luulen että niillä olis sulle hommia.
– Ahaa. Pitänee soitell… eiku hetkinen!
– Niin mitä?
– Siis sirkus vai?
– Just niin.
– Semmonen niinku teltta?
– Taitaa nillä semmonen olla, joo-o…
– Niinku sillee pari tukikeppiä ja niiden päällä kangas?
– Niin yleensä…
– Mihin hittoon ne tarttee muuraria?
omisti eräs miehenkilö joka toimi myös paikan ainoana kyypparina.
Sattuipa eräänä päivänä kävelemään ankka ovesta sisään. Baarimikko
katsoi silmät pyöreinä kun ankka käveli tiskille ja sanoi:
– Saisinko yhden oluen.
Baarimikko on aivan äimänä. Hetken perästä saa kangerrettua:
– Mutta…ta…ta…ta… sähän oot ankka!
Ankka vilkaisee nokkavasti ja vastaa:
– Joo, ei sulla oo näössä vikaa mutta saisinko yhden oluen?
– Sä..sä..sä osaat puhuakin!
– Joo, ei sulla oo kuulossakaan mitään vikaa mutta saisinko oluen?
Baarimikko takeltelee aikansa mutta antaa kuitenkin oluen ja katsoo täysin pyörällä päästään kuinka ankka ottaa oluen, menee pöytään istumaan, juo sen rauhassa ja lähtee pois.
Seuraavana päivänä baarimikon huolehtiessa aivan omista asioistaan ankka kävelee taas sisään ja tilaa oluen. Baarimikko selviää tällä kertaa vähemmällä kangertelulla ja antaa oluen ja katsoo kuinka ankka juo taas oluensa rauhassa ja poistuu. Sama toistuu seuraavana päivänä ja sitä seuraavana. Koko viikon ankka käy joka päivä suunnilleen samaan aikaan päivästä juomassa samassa kuppilassa yhden oluen ja lopulta baarimikko ei voi enää hillitä uteliaisuuttaan vaan menee ankan luo ja kysyy:
– Nyt viikon jälkeen on pakko kysyä että minkä ihmeen takia baarissani käy joka päivä suunnilleen samaan aikaan ankka juomassa olutta?
Ankka nokkaisee ulko-ovelle päin ja sanoo:
– Mä oon tossa kadun toisella puolella raksalla duunissa muurarina. Tapana ollu aina ruokatunnilla käydä vetämässä yks bisse jos herra kyypparille sopii…
– Asia harvinaisen selvä, sanoo baarimikko ja poistuu askareidensa parrin.
Sattuupa sitten eräänä päivänä sirkus kaupunkiin ja sattumalta sirkuksen tirehtööri pamahtaa ankan kantakuppilaan. Baarimikolla välähtää tirehtöörin nähdessään ja meneekin heti kauppoja hieromaan:
– Kuuleppa! Mulla ois sulle yks tosi hyvä juttu tiedossa.
Tirehtööri vilkaisee kerran ja ehtii jo manata päässään kaikki idiootit jotka yrittävät spray-maalilla maalattuja lemmikkieläimiään sirkukseen, mutta pyytää kuitenkin baarimikkoa kertomaan asiansa.
– Täällä käy joka päivä puhuva ankka juomassa olutta!
Epäilyksen siemen alkoi itää tirehtöörin päässä, mutta päätti kuitenkin pelata kortit varmasti:
– Jos sinulla tosiaan on puhuva ankka niin lähetä ihmeessä minun puheilleni. Hommia löytyy varmasti.
Seuraavana päivänä baarimikko odottaa hirveissä tätinöissä koska ankka tulee taas päivittäiselle kaljalleen. Kynnet on pureskeltu jo kyynärpäitä myöten kun kellon viisarit suostuvat viimein yhteistyöhön ja asettuvat ruokatunnin kohdalle. Ankka saapuu ajallaan, tilaa oluen ja asettuu pöytään juomaan juomaansa. Baarimikko on tällä kertaa mahdollisimman lipevä ja hyväkäytöksinen. Ankan ehdittyä hetken rauhoittua, baarimikko menee pyyhkimään ankan pöytää naama loistaen kuin Naantalin aurinko. Aivan kuin ohimenne baarimikko sitten kysyy ankalta kiinnostaako sitä ylimääräiset työt. Ankka vilkaisee baarimikkoa epäilevästi mutta vastaa kuitenkin:
– Kyllä mulle aina lisäfyrkka kelpaa. Mikä on homman nimi?
– No kaupunkiin kun on nyt saapunut sirkus niin luulen että niillä olis sulle hommia.
– Ahaa. Pitänee soitell… eiku hetkinen!
– Niin mitä?
– Siis sirkus vai?
– Just niin.
– Semmonen niinku teltta?
– Taitaa nillä semmonen olla, joo-o…
– Niinku sillee pari tukikeppiä ja niiden päällä kangas?
– Niin yleensä…
– Mihin hittoon ne tarttee muuraria?
Kuka siivoaa Hawaijilla juhlien jälkeen?
– Ismo Leikola
– Ismo Leikola
Miksi kutsutaan autoilijoita, jotka eivät pidä turvaväliä edelläajavaan?
– Välinpitämättömiksi.
– Välinpitämättömiksi.
Miksi skeletor ei löytänyt ystäviä?
– Koska hän oli aina niin luuranko kaapissaan.
Nimimerkki: ChatGPT
Lähde: ChatGPT
– Koska hän oli aina niin luuranko kaapissaan.
Nimimerkki: ChatGPT
Lähde: ChatGPT