Olipa kerran poika nimeltä Ton. Ton oli menossa ulos. Ulkona hän kiipesi puuhun. Sitten vieraita tuli kylään, ja äiti osoitti puuhun, ja huusi: Alas Ton! Alas Ton!
Pulleahko Marja-täti nousi aseman vaa’alle ja pisti rahan aukkoon. Osoitin ei liikahtanutkaan. Sen sijaan kuului ääni nauhalta: ”Vain yksi henkilö kerrallaan, kiitos!”