Suomalainen antoi eräänä jouluna ruotsalaiselle ystävälleen lahjaksi palapelin. Ruotsalainen ilahtui lahjasta ja kävi heti toimeen.
Eräänä yönä maaliskuussa suomalainen heräsi ruotsalaisen puhelinsoittoon.
– Hei! Kuule, nyt minä olen saanut valmiiksi sen palapelin, jonka annoit minulle jouluna.
– Vai niin. Etkö olisi voinut odottaa aamuun, ennen kuin kerrot tästä?
– Arvelin, että haluat kuulla tästä heti, kun tämä valmistui näin nopeasti. Minulla meni tähän vain kolme kuukautta, vaikka laatikon kannessa lukee 4-6 vuotta!
Vaimo etsii tuolla lapselle netistä kenkiä, jotka pitäis kuulemma sopia lapsen vaatteisiin. Kehotin etsimään mieluummin kenkiä, jotka sopii sen jalkoihin.
Pikku-Kalle oli päässyt vanhempiensa kanssa ravintolaan syömään. Annokset olivat niin suuria, että jokaiselle jäi jotakin lautaselle. Äiti, joka oli kovin nuuka, ilmoitti tarjoilialle: – Voisitteko tuoda minulle rasian, niin voisimme viedä ruuantähteet koirallemme? – Jippii, Kalle hihkaisi. – Mä saan koiran!
Eräs moottoripyörämies kuoli. Hänen Hondansa oli ollut hänelle kaikki kaikessa. Taivaan portilla hän kysyi Pietarilta,
että saisiko hän ottaa hondansa taivaaseen. Pietari vastasi että tässä Firmassa kenelläkään ei ole etuoikeuksia.
Hondamies tyytyi kohtaloonsa ja asteli portista sisään. Eräänä päivänä hän oli kävelylyllä ja näki kaukaisuudesta lähestyvän jotain. Hän odotti ja kohta hänen ohitseen pyyhälsi Harley Davidsson, jota ajoi pitkätukkainen mies aurinkolasit silmillä ja parta hulmuten.
Asiasta siuvaantunut hondamies juoksi Pietarin luokse ja kysyi, että miksi tuo yksi kaveri saa jaa moottoripyörällä vaikka juuri sanoit ettei kenelläkään ole etuoikeuksia!!?? Pietari vastasi, että niin niin, mutta hän on omistajan poika…