Vaimo etsii tuolla lapselle netistä kenkiä, jotka pitäis kuulemma sopia lapsen vaatteisiin. Kehotin etsimään mieluummin kenkiä, jotka sopii sen jalkoihin.
Merkonomi Virtanen odotti vuoroaan ravintolan miestenhuoneessa, kun hän hämmästyksekseen kuuli vessasta laskemista: – Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän.
Kun asianomainen mies poistui tehden tilaa tulokkaalle ei Virtanen malttanut olla kysymättä mitä moinen laskeminen oikein tarkoitti. – No, minä olen sellainen järjestyksen mies, alkoi herra selittää. Kun sanon yksi, avaan vetoketjun. Kun sanon kaksi, otan kalun esiin. Kun sanon kolme, vedän esinahkan taakse. Kun sanon neljä, kusen. Kun sanon viisi, vedän esinahkan takaisin eteen. Kun sanon kuusi, laitan kalun housuihin. Ja kun sanon seitsemän, laitan vetoketjun kiinni.
Merkonomi Virtanen kiitti ja astui koppiin, josta alkoi kuulua: – Yksi, kaksi, kolme, viisi, kolme, viisi, kolme, viisi…
Pyhä Pietari kyllästyi vahtimaan taivaan porttia ja Jeesus tarjoutui tuuraamaan häntä hetkiseksi. Vanha mies astuu sisään. – Etsin poikaani, sanoo mies. – Kuka sinä olet? kysyy Jeesus. – Olen hänen isänsä, vaikka en aivan oikeasti, sanoo mies. – Mikä on ammattisi? kysyy Jeesus. – Olen puuseppä, vaikka en aivan oikeasti, vastaa mies. – Ja onko sinun pojallasi naulan reikiä käsissään ja jaloissaan?, kysyy Jeesus innostuneena. – Kyllä totisesti!! huutaa mies. – ISÄ!!, huudahtaa Jeesus. – PINNOCHIO!, vastaa Geppetto.