Japanilainen ja lappalainen siemailivat tunturissa ystävyyden maljoja. Sekaisin heiteltiin niin sakea kuin votkaakin. Vaikka molemmat perusluonteeltaan rauhallisia ja kohteliaita ovatkin, jossakin vaiheessa ryypiskelyä miesten välille sukeutui riita, joka riistäytyi käsikähmäksi.
Japanilainen kumautti ensin. Lappalainen heräsi tunnin päästä ja kysyi: – Mikä se oli? – Se oli karatelyönti, se on sieltä meiltä päin, japanilainen kertoi.
Tappelu jatkui ja japanilainen kumautti uudestaan. Lappalainen heräsi tunnin päästä ja kysyi. – Mikä se oli? – Se oli karatepotku, se on sieltä meiltä päin, japanilainen kohteliaasti kertoi.
Kahina jatkui ja lappalaisenkin isku osui. Japsi heräsi kahden päivän päästä teholla ja kysyi: – Mikä se oli? – Hiacen tunkki. Sekin on sieltä teiltä päin, Lapin äijä valisti.
Alokkaat oli laitettu marssimaan tahdissa kasarmia ympäri alikersantin johdolla: – Vasen, vasen, vasen kaks, kol… Kesken kaiken kuului alokkaan ääni: – Herra alikersantti, saisinko käyttää välillä myös oikeaa jalkaa
Otso oli junamatkalla Turkuun ja päätti käväistä vessassa. Juuri kun hän sai oven lukkoon ja istahti pöntölle, kuului oven takaa möreä miesääni ”Moi”. Otso vastasi kohteliaasti ”Moikka vaan.” ”Mitäs teet?” kuului seuraavaksi oven takaa. ”Istun pöntöllä”, Otso vastasi. Hetken hiljaisuuden jälkeen oven takaa kuului jälleen ”Sori, täytyy lopettaa. Joku urpo juttellee mulle vessasta.”