Karjalainen kansanedustaja oli kotona käydessään emännän mielestä kovin haluton aviolliseen kanssakäymiseen, jolloin emäntä moitti häntä. Mies kertoi olleensa sivistysvaliokunnan kokouksessa myöhään, eikä siksi jaksanut. Seuraavana päivänä piti talon sonnin toimittaa virkaansa. Sekin osoitti laiskuutta, jolloin emäntä huitas sitä köyden pätkällä ja sanoi vihaisesti: – Ootkos siekii olt svistysvaliokunnas?
Mies lähetti poikansa kesäksi työhön ystävänsä maatilalle.
Parin viikon kuluttua hän soitti ja tiedusteli miten poika oli pärjännyt, johon ystävä vastasi: ”Suoraan kysymykseen suora vastaus. Jos pojallasi olisi kolmas käsi, hän tarvitsisi välttämättä myös kolmannen taskun, johon sen voisi työntää.”
Pulleahko Marja-täti nousi aseman vaa’alle ja pisti rahan aukkoon. Osoitin ei liikahtanutkaan. Sen sijaan kuului ääni nauhalta: ”Vain yksi henkilö kerrallaan, kiitos!”