Vitsit
Joskus jokainen tarvitsee vitsiä, joka naurattaa nopeasti… Mikä olisi parempi tapa saada ihmiset nauramaan kuin valita yksi Vitsikirjasto.fi:n parhaista ja hauskimmista vitseistä. Voit vetää nämä esiin takataskustasi esim. häissä, polttareissa, illanvietossa, puheessa jne. Vitsikirjasto.fi:n parhaiden ja hauskimpien vitsien listauksen avulla jokainen voi olla hauska vaikka ei muuten sitä olisikaan.
Olemme listanneet vitsit eri vitsikategorioihin, sekä voit helposti järjestää vitsit esim. tykkäyksien tai katselukertojen mukaan.
Sekaisin heiteltiin niin sakea kuin votkaakin. Vaikka molemmat
perusluonteeltaan rauhallisia ja kohteliaita ovatkin, jossakin vaiheessa
ryypiskelyä miesten välille sukeutui riita, joka riistäytyi käsikähmäksi.
Japanilainen kumautti ensin. Lappalainen heräsi tunnin päästä ja kysyi:
– Mikä se oli?
– Se oli karatelyönti, se on sieltä meiltä päin, japanilainen kertoi.
Tappelu jatkui ja japanilainen kumautti uudestaan. Lappalainen heräsi
tunnin päästä ja kysyi.
– Mikä se oli?
– Se oli karatepotku, se on sieltä meiltä päin, japanilainen kohteliaasti kertoi.
Kahina jatkui ja lappalaisenkin isku osui. Japsi heräsi kahden päivän
päästä teholla ja kysyi:
– Mikä se oli?
– Hiacen tunkki. Sekin on sieltä teiltä päin, Lapin äijä valisti.
Poliisi kysyi rekisteriotetta papalta
Mummo kysyi heti ”Mitä se kysy?”
Pappa vastasi, että ”rekisteriotetta”.
Seuraavaksi poliisi kysyi ajokorttia.
Tähän Mummo taas: ”Mitäs se sano?”
Pappa kertoi: ”ajokorttia kysy”.
Poliisi näki ajokortista, että pariskunta oli Raumalta ja sanoi papalle, että hänen huonoin panonsa on Raumalta.
Mummo taas:”Mitä se sano?”
Pappa tähän: ”Se tuntee sut”.
– Tietenkin menemällä sen kanssa naimisiin.
Mies on aivan yllättynyt siitä, että niin upea nainen vilkuttaa juuri hänelle, ja vaikka lady näyttää tutulta, niin mies ei saa tunnistettua häntä.
Niinpä hän kysyy blondilta: ”Anteeksi, tunnetko minut kenties jostain?”
”Luulisin, että olet yhden lapsukaiseni isä”, kaunotar vastaa.
Mies muistaa sen ainokaisen kerran, kun hän on ollut uskoton. Hän sanoo hiljaa: ”Oletko se strippari, jota panin polttareissani biljardipöydällä kaikkien kavereitteni katsellessa, kun kaverisi samalla piiskasi minua märällä sellerinvarrella ja työnsi kurkkua p*rs**s**ni?”
”En…”, nainen sanoo, ”…olen poikasi luokanopettaja.”
Molemmilla puolin rajaa oli sotilaita, eikä kumpikaan saanut tehtyä aloitetta. Eräs suomalainen ehdottikin sitten:
– Kokeillaanpas tätä: ”Sven!”, hän huusi. Yksi ruotsalainen nousi ylös poterosta ja huusi: ”vad?”. Suomalaiset käyttivät tilanteen hyväkseen ja ampuvat ruotsalaisen.
Uusi kokeilu:
– ”Göran, Åke, Peter!”, suomalainen huusi, ja kolme ruotsalaista nousi ja kaikki saivat luotia.
Ruotsalaiset koettivat samaa.
– ”Heikki!”, yksi huusi.
– ”Kuka huusi?”, kysyi suomalainen.
Ruotsalainen nousi poterosta ylös ja huusi ”jag”.
Ensimmäinen aloitti että ”on tässä hommassa vähän paikat löystyneet. Minulle mahtuu jo kolme sormea helposti.”
Toinen hymähtää ja toteaa että hänellepä mahtuu koko nyrkki.
Kolmas repeää nauramaan ja valuu pitkin baarijakkaraa alas.
omisti eräs miehenkilö joka toimi myös paikan ainoana kyypparina.
Sattuipa eräänä päivänä kävelemään ankka ovesta sisään. Baarimikko
katsoi silmät pyöreinä kun ankka käveli tiskille ja sanoi:
– Saisinko yhden oluen.
Baarimikko on aivan äimänä. Hetken perästä saa kangerrettua:
– Mutta…ta…ta…ta… sähän oot ankka!
Ankka vilkaisee nokkavasti ja vastaa:
– Joo, ei sulla oo näössä vikaa mutta saisinko yhden oluen?
– Sä..sä..sä osaat puhuakin!
– Joo, ei sulla oo kuulossakaan mitään vikaa mutta saisinko oluen?
Baarimikko takeltelee aikansa mutta antaa kuitenkin oluen ja katsoo täysin pyörällä päästään kuinka ankka ottaa oluen, menee pöytään istumaan, juo sen rauhassa ja lähtee pois.
Seuraavana päivänä baarimikon huolehtiessa aivan omista asioistaan ankka kävelee taas sisään ja tilaa oluen. Baarimikko selviää tällä kertaa vähemmällä kangertelulla ja antaa oluen ja katsoo kuinka ankka juo taas oluensa rauhassa ja poistuu. Sama toistuu seuraavana päivänä ja sitä seuraavana. Koko viikon ankka käy joka päivä suunnilleen samaan aikaan päivästä juomassa samassa kuppilassa yhden oluen ja lopulta baarimikko ei voi enää hillitä uteliaisuuttaan vaan menee ankan luo ja kysyy:
– Nyt viikon jälkeen on pakko kysyä että minkä ihmeen takia baarissani käy joka päivä suunnilleen samaan aikaan ankka juomassa olutta?
Ankka nokkaisee ulko-ovelle päin ja sanoo:
– Mä oon tossa kadun toisella puolella raksalla duunissa muurarina. Tapana ollu aina ruokatunnilla käydä vetämässä yks bisse jos herra kyypparille sopii…
– Asia harvinaisen selvä, sanoo baarimikko ja poistuu askareidensa parrin.
Sattuupa sitten eräänä päivänä sirkus kaupunkiin ja sattumalta sirkuksen tirehtööri pamahtaa ankan kantakuppilaan. Baarimikolla välähtää tirehtöörin nähdessään ja meneekin heti kauppoja hieromaan:
– Kuuleppa! Mulla ois sulle yks tosi hyvä juttu tiedossa.
Tirehtööri vilkaisee kerran ja ehtii jo manata päässään kaikki idiootit jotka yrittävät spray-maalilla maalattuja lemmikkieläimiään sirkukseen, mutta pyytää kuitenkin baarimikkoa kertomaan asiansa.
– Täällä käy joka päivä puhuva ankka juomassa olutta!
Epäilyksen siemen alkoi itää tirehtöörin päässä, mutta päätti kuitenkin pelata kortit varmasti:
– Jos sinulla tosiaan on puhuva ankka niin lähetä ihmeessä minun puheilleni. Hommia löytyy varmasti.
Seuraavana päivänä baarimikko odottaa hirveissä tätinöissä koska ankka tulee taas päivittäiselle kaljalleen. Kynnet on pureskeltu jo kyynärpäitä myöten kun kellon viisarit suostuvat viimein yhteistyöhön ja asettuvat ruokatunnin kohdalle. Ankka saapuu ajallaan, tilaa oluen ja asettuu pöytään juomaan juomaansa. Baarimikko on tällä kertaa mahdollisimman lipevä ja hyväkäytöksinen. Ankan ehdittyä hetken rauhoittua, baarimikko menee pyyhkimään ankan pöytää naama loistaen kuin Naantalin aurinko. Aivan kuin ohimenne baarimikko sitten kysyy ankalta kiinnostaako sitä ylimääräiset työt. Ankka vilkaisee baarimikkoa epäilevästi mutta vastaa kuitenkin:
– Kyllä mulle aina lisäfyrkka kelpaa. Mikä on homman nimi?
– No kaupunkiin kun on nyt saapunut sirkus niin luulen että niillä olis sulle hommia.
– Ahaa. Pitänee soitell… eiku hetkinen!
– Niin mitä?
– Siis sirkus vai?
– Just niin.
– Semmonen niinku teltta?
– Taitaa nillä semmonen olla, joo-o…
– Niinku sillee pari tukikeppiä ja niiden päällä kangas?
– Niin yleensä…
– Mihin hittoon ne tarttee muuraria?
– Onkos sulla tupakkaa myyrä?
– Onko rahhoo, näätä?
että saisiko hän ottaa hondansa taivaaseen. Pietari vastasi että tässä Firmassa kenelläkään ei ole etuoikeuksia.
Hondamies tyytyi kohtaloonsa ja asteli portista sisään. Eräänä päivänä hän oli kävelylyllä ja näki kaukaisuudesta lähestyvän jotain. Hän odotti ja kohta hänen ohitseen pyyhälsi Harley Davidsson, jota ajoi pitkätukkainen mies aurinkolasit silmillä ja parta hulmuten.
Asiasta siuvaantunut hondamies juoksi Pietarin luokse ja kysyi, että miksi tuo yksi kaveri saa jaa moottoripyörällä vaikka juuri sanoit ettei kenelläkään ole etuoikeuksia!!?? Pietari vastasi, että niin niin, mutta hän on omistajan poika…
– Kondukkööriksi.
Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=RLMC0f28Tfs
– Moolin.
Myyjä luonnollisesti huolestui moisesta pyynnöstä ja kysyi:
”Miksi ihmeessä te tarvitsette syanidia?”
Nainen selitti, että hän tarvitsi sitä myrkyttääkseen miehensä. Apteekkarin silmät levisivät ja hän sanoi: ”En minä voi antaa teille syanidia miehenne tappamiseen! Se on vastoin lakia! Menettäisin lupani ja joutuisimme molemmat vankilaan! Ei missään nimessä – en voi myydä teille syanidia!”
Nainen kaivoi laukkuaan ja veti esiin valokuvan, jossa hänen miehensä oli sängyssä apteekkarin vaimon kanssa. Apteekkari katsoi kuvaa ja vastasi: ”Miksette heti sanonut, että teillä on resepti.”
Kauhistunut äiti meni olohuoneeseen sanomaan pojalleen:
”Meidän huushollissa ei tuollaista kieltä suvaita. Nyt menet huoneeseesi ja pysyt siellä 2 tuntia. Ja kun tulet pois sieltä voit leikkiä junallasi. Mutta tuollaista kieltä et enää käytä!”
Kaksi tuntia myöhemmin poika tuli pois huoneestaan ja jatkoi junalla leikkimistä. Pian juna taas pysähtyi ja äiti kuuli poikansa sanovan:
”Arvoisat matkustajat, olkaa hyvä ja muistakaa ottaa tavaranne mukaan junasta poistuessa. Kiitämme teitä matkasta ja toivomme, että matkanne oli miellyttävä. Toivomme, että matkustatte kanssamme pian uudestaan.”
Äiti kuuli kullannuppunsa jatkavan:
”Junaan nouseville matkustajille tiedoksi, että junassa ei ole tupakkavaunua. Toivomme, että vietätte miellyttävän ja rentouttavan matkan kanssamme.”
Äidin jo alkaessa hymyillä tyytyväisenä, lapsi lisäsi:
”Tiedoksi niille matkustajille, jotka ovat v*ttuuntuneita kahden tunnin viivytyksestä, pyydämme valittamaan tuolle paksulle valurautapermanenttikotkalle keittiössä.”
– USB
Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=Bpf4MrCgZ0o
Mikä on vitsi?
Vitsi on sanalliseen muotoon puettu huumoriesitys, jonka tarkoitus on ihmisten naurattaminen. Vitsi noudattaa vitseille ominaista kerronnan rakennetta; usein vitsin kerronta etenee tarinamuodossa, mahdollisesti dialogina, ja päättyy niin sanottuun iskulauseeseen. Hyvin muotoiltu iskulause vitsin lopussa on tärkeä; se osoittaa kuulijalle tarinan toisen, ristiriitaisen ja yllättävän merkityksen, johon vitsin hauskuus perustuu. Vitseissä hauskuus perustuu usein sanapelien tai sanaleikittelyn, kuten sarkasmin ja ironian, käyttöön.
Kielen tutkijana tunnettu Robert Hetzron on esittänyt väitteen, jonka mukaan vitsin kerronnassa tärkeintä on rakentaa kerronta siten, että jännitys huipentuu vitsin lopussa. Vitsi pitää lopettaa tähän huipentumaan, eikä vitsin loppuun saa lisätä mitään jatkoa, joka lieventäisi jännitystä. Vitsi eroaa esimerkiksi runoudesta siinä, että vitsiä ei ole välttämätöntä kertoa sanatarkasti eteenpäin.
Vitsi on tyypillisesti lyhyt, eikä kerrontaan kannata sisällyttää yhtään enempää yksityiskohtia kuin mitä vitsin ydinidea edellyttää. Toisaalta voidaan ajatella, että tämän ja muiden vitsin kerrontaan yleisesti sovellettavien ohjeiden kumoaminen saattaa itsessään olla myös huumorin lähde. Esimerkiksi vitsinä esitetty, rönsyilevä tarina, joka epäonnistuu tarjoamaan kuulijalle naurattavan iskulauseen, toimii mahdollisesti humoristisena antivitsinä.
Vitsi on mielletty kielitieteilijöiden joukossa yhdeksi suullisen kirjallisuuden yksinkertaisista muodosta. Vitsille tyypillistä on, että sitä välitetään anonyymisti sekä julkisissa että yksityisissä ympäristöissä.
Vitsit helposti netissä
Vitsi on erityisen helposti lähestyttävä kirjallisuuden laji. Sen lisäksi, että vitsejä kerrotaan suullisesti jatkuvasti henkilöltä toiselle ja laajemmin ryhmissä, vitsit ovat jo vuosikymmeniä sitten löytäneet tiensä myös painettuun kirjallisuuteen. Vitsikirja on mitä mainioin viihdyke monessa yhteydessä. Vitsejä sisältävää painettua kirjaa voi lueskella omaksi ilokseen tai kirjasta luetuilla vitseillä voi hauskuuttaa isompaakin seuruetta esimerkiksi illanvieton lomassa.
Nettiin vitsit ovat löytäneet myös jo aikapäiviä sitten. Netin keskustelupalstoilla jaetaan vitsejä eri aihepiireihin liittyen ja ne tarjoavatkin käyttäjille oivan foorumin esimerkiksi onnittelukorttiin kaivatun vitsin löytämiseen. On selvää, että jokaisella netin käyttäjällä on oma suosikkivitsinsä tai useampia ja hyviä vitsejä mielellään jaetaan netin kautta ystäville.
Netistä löytyvät vitsit on helppoa nykypäivänä jakaa omalle verkostolle sosiaalisen median eri kanavia pitkin. Netin vitsit hauskuuttavat tätä nykyä työyhteisöjen chat-keskusteluissa, kahvipöydissä ja muissa sosiaalisissa yhteyksissä. Älypuhelinten tulo on tehnyt netistä osan arkipäiväistä elämää ja netin vitsit ovatkin nykyään vain muutaman klikkauksen päässä, mikä on vähentänyt kirjastojen vitsikirjojen houkuttelevuutta.
Vitsikirjasto.fi on saanut alkunsa sen perustajien halusta tuoda parhaat vitsit helposti kaikkien saataville. Sivustolle on kerätty netin ja kirjastojen vitsikirjojen parhaat vitsit ja sen vitsikokoelma laajenee jatkuvasti. Vitsikirjasto.fi pitää myös tarkkaan lukua siitä, mistä vitseistä sen kävijät tykkäävät ja etsii siten parhaat vitsit näytettäväksi.
Vitsifaktoja
Huumori ja sen osana vitsit ja vitsinkerronta on luontainen osa ihmisyyttä. Osa vitseistä on ajattomia ja osa taas syntyhetkensä tuotteita. Vitsiä on osuvasti verrattu muovailuvahaan; vitsiä kääntämällä ja vääntämällä vanhan vitsin pystyy päivittämään nykyhetkeen ja eri kohderyhmille sopivaksi.
Internet on nykypäivänä täynnä huumoria ja perinteisten vitsien haastajiksi ovatkin nousseet erilaiset meemit ja huumorinostot. Nämä ovat kuitenkin usein hauskoja vain juuri sillä hetkellä, mutta unohtuvat viimeistään viikon tai parin päästä. Perinteisten vitsien kilpailuetu on se, että niiden kerronnassa ei tarvita apuvälineitä – pelkkä suu riittää. Hyvä vitsi myös kestää aikaa ja siirtyy kerronnan kautta sukupolvelta toiselle.
Mistä on hauska vitsi tehty?
Hauskat vitsit ovat tehty monista eri asioista, kuten politiikasta, yhteiskunnasta, henkilökohtaisista ominaisuuksista ja monista muista aiheista. Ne voivat myös perustua hassuihin tilanteisiin, sattumiin tai ironiaan. Hauskat vitsit ovat yleensä tehty hauskanpidon tai naurun aiheuttamiseksi, ja ne ovat osa ihmisten kulttuuria ja perinteitä. Hauskojen vitsien tekeminen on taiteenlaji, ja ne voivat olla erittäin hauskoja ja viihdyttäviä, jos ne on tehty oikein.
Hauskinta vitsiä on etsitty moneen otteeseen, ja ehdotettujen vitsien määrä kertoo vitsien suuresta kirjosta. Esimerkiksi Prisma Studion tekemässä tutkimuksessa vitsifinalistien joukkoon on yltänyt muun muassa kannibaali-, mielisairaala- ja lääkärivitsit sekä turkulaisten ja tamperelaisten keskinäisestä vihanpidosta ammentava oivaltava pyöräilyvitsi.
Huumoritutkimuksen tekijät ovat jo pitkään pyrkineet tunnistamaan hyvän vitsin piirteitä, kuten vitsin ajankohtaisuus, oivaltavuus ja sopiva pituus. Hyvässä vitsissä jännite säilyy loppuun asti ja kerronta on sujuvaa. Tutkimustiedon varaan rakennettua vitsien arviontimenetelmää ovat hyödyntäneet muun muassa brittitutkijat maailman hauskinta vitsiä etsiessään.
Vitsien historia
Vitsien historiaa on vaikea tarkasti selvittää, koska ne ovat olleet osa suullista perinnettä ja ne ovat muuttuneet ja kehittyneet ajan myötä. Vitsit ovat olleet osa erilaisia kulttuureja ympäri maailmaa ja ne ovat sisältäneet erilaisia aiheita, kuten politiikkaa, yhteiskuntaa, henkilökohtaisia ominaisuuksia ja monia muita aiheita. Vitsien tarkoitus on yleensä tarjota viihdettä ja naurua, ja ne ovat olleet osa ihmisten kulttuuria ja perinteitä jo vuosituhansien ajan.
Vitsin historia ulottuu pitkälle aikaan ennen ajanlaskun alkua. Vanhin ihmisen historiassa tunnistettu vitsi on vuodelta 1900 eaa. peräisin oleva muinainen sumerilainen WC-huumoria sisältävä sananlasku. Tähän historialliseen vitsiin liittyvien muistiinpanojen perusteella on arvioitu, että kyseisen vitsin juuret saattavat ulottua vielä tästäkin useita satoja vuosia taaksepäin, jopa vuoteen 2300 eaa. Historian vitseistä toiseksi vanhimmaksi on arvioitu vuodelta 1600 eaa. Westcarin papyrukselta Egyptistä löydetty vitsi, joka on liittynyt faaraon viihdyttämiseen.
Vitsin historiassa merkittävä tapahtuma on epäilemättä ollut 1400-luvulla niin sanottu kirjapainovallankumous. Lukutaito on tuolloin kasvanut vauhdilla kaikissa yhteiskuntaluokissa, ja vitsit painetun kirjallisuuden lajina ovat ehdottomasti hyötyneet tästä kehityskulusta. Vitsin historiassa tämä tarkoitti sitä, että vitsien kerronta yleistyi ja vauhdittui nopeasti, ja ensimmäiset painetut kokoelmat vitsejä julkaistiin.
Vitsien historiassa viimeisin suuri mullistus on ollut internetin tulo osaksi ihmisten arkipäivää. Jos pelkkä ihmisten välisen etäviestinnän helpottuminen on tarkoittanut sitä, että vitsien jakaminen on merkittävästi muuttunut. Vitsin jakaminen ei maksa käytännössä mitään, ja jakamisen voi tehdä heti hyvän vitsin kuultuaan. Historiallisena mullistuksena voidaan pitää myös sitä, että vitsit ovat hakukoneiden kautta nykyään helposti haettavissa ja selattavissa, ja digitaaliset vitsikokoelmat, kuten Vitsikirjasto.fi ovat nousseet suureen suosioon.