Pikku-Kalle tulee kouluun monen päivän lintsaamisen jälkeen

Vielä yksikin tuollainen suudelma Risto, niin olen ikuisesti sinun
– Kiitos varoituksesta Marja

Lähde: Vitsi on julkaistu Seiska.fi

Silmäsi ovat siniset kuin valtameri, ja minä olen eksyksissä merellä.

Miksi lapset katsova mieluiten Yle Areenaa?
– Se ei kuluta heidän Ruutu-aikaa.

Kuka on lukion matematiikan opettajan lempiartisti?
– Iso D

Katsottiin isän kanssa Miss Suomi -kisaa joskus 15 vuotta sitten. Yhdestä kilpailijasta isä totesi, että ”vartalo kuin enkelillä, naama kuin mankelilla”.

Elipä ennen, kauan sitten, vanha eukko pienessä mökissä Kummitusvuorella. Joka ilta kun hän meni maata, valot sammuivat itsestään ja ikkunat aukenivat naristen ja tuuli puhalsi sisälle.
Ja tätä menoa jatkui monta vuotta. Arvaa kuka se kummitus oli? SINÄ!

Mies oli ostanut matkalipun Oulusta Iihin asti. Bussinkuljettajalle miehellä ollut
matkali ei sitten kuitenkaan kelvannut ja matka jäi haaveeksi.

Hyvin pukeutunut tukholmalaisherra on metsästysretkellä maaseudulla. Hän tähtää ja ampuu ankan. Lintu putoaa talonpojan pellolle, ja talonpoika ilmoittaa, että se on hänen. Koska molemmat haluavat linnun, talonpoika ehdottaa, että he ratkaisevat riidan perinteisellä tavalla: ”Minä potkaisen sinua nivusiin niin kovaa kuin pystyn, ja sitten sinä teet samoin minulle. Se joka huutaa vähemmän, saa pitää linnun.” ”Kaupunkilaismies suostuu ehdotukseen. Talonpoika potkaisee häntä kaikin voimin jalkoväliin, ja hän lyyhistyy maahan. Kahdenkymmenen minuutin kuluttua hän kykenee vihdoin kompuroimaan ylös ja ähkäisee: ”Minun vuoroni.” ”Äh”, sanoo talonpoika ja kääntyy lähteäkseen. ”Pidä ankka.””

What did the janitor say when he jumped out of the closet?
Supplies!

Eräänä yönä murtovaras murtautui taloon. Hän katseli taskulampun valossa
ympärilleen etsien arvoesineitä. Juuri kun hän oli nostamassa CD-soitinta
säkkiinsä, kaikui pimeydestä outo ääni sanoen:

– Jeesus katselee Sinua.
Murtovaras sai melkein sydänkohtauksen, sammutti taskulamppunsa ja jähmettyi paikalleen.
Kun hetkeen ei kuulunut mitään, jatkoi hän etsimistään. Juuri kun hän oli irrottamassa
stereon johtoja, kuului pimeydestä kirkas ääni:

– Jeesus katselee Sinua.
Täysin sekopäisenä pelosta, murtovaras alkoi katsella taskulampun valossa
ympärilleen etsien äänen alkuperää. Lopulta taskulampun valokeila osui huoneen
nurkassa olevaan papukaijanhäkkiin.

– Sinäkö puhuit äsken?, murtovaras kysyi papukaijalta.
– Minä se olin, papukaija tunnusti.
– Yritän vain varoittaa sinua.

Murtovaras rentoutui:
– Varoittaa minua, kuka sinä oikein luulet olevasi.
– Mooses, vastasi papukaija.
– Mooses, murtovaras nauroi,
– Minkälaiset ihmiset antavat papukaijalleen nimeksi Mooses?
– Sellaiset, jotka antavat rotweilerilleen nimeksi Jeesus, vastasi papukaija