Kodinkoneliike lähetti seuraavanlaisen kirjeen asiakkaalle, joka oli laiminlyönyt maksueränsä suorittamisen.
”Hyvä asiakkaamme. Mitähän naapurinne ajattelisivat, jos meidän täytyisi lähettää liikkeemme auto talonne eteen hakemaan teiltä pakastimen ja television pois, koska ette ole huomautuksista huolimatta hoitanut maksujanne?”
Liike sai seuraavan vastauksen: ”Hyvät herrat. Olen keskustellut asiasta naapureitteni kanssa kuullakseni heidän mielipiteensä. He olivat poikkeuksetta kaikki sitä mieltä, että se olisi ilkeä ja tosi halpamainen temppu.”
Presidentti Urho Kekkonen teki usein maakuntamatkoja. Erään kerran erääseen maalaistaloon oli saatu presidentti vieraaksi. Emäntä oli kattanut kauniisti, pannut parasta mahdollista pöytään. Kekkosen kaataessa maitoa kahviinsa läikähti kannusta pisara maitoa pöytäliinalle. Presidentti ryhtyi kömpelyyttään pahoittelemaan ja emäntä vakuutteli asian mitättömyyttä pöytäliinaa pyyhkiessään. Isännän vuorostaan kaataessa maitokannu lipesi kädestä ja putosi sisältöineen lattialle haljeten moneksi kappaleeksi. ”Toinen tohelo!”, tiuskaisi emäntä selvästi tuskastuneena.
Parin viikon kuluttua presidentin vierailusta saapui taloon paketti. Runsaiden pakkauspapereiden keskeltä löytyi uusi maitokannu sekä kortti tekstillä: ”Siltä ensimmäiseltä tohelolta. Terveisin UKK.”
Matemaatikko, fyysikko ja asianajaja olivat työhaastattelussa. Jokaiselle heistä haastattelija esitti yksitellen yhden kysymyksen. – Paljonko on 1+1, haastattelija kysyi.
Matemaatikko: Esitti käyränsä ja laskutoimituksensa, jonka mukaan se on noin kaksi. Fyysikko: Ilmoitti kaavojensa ja liitutaulun avulla, että teoriansa mukaan tulos ei voi olla muu kuin kaksi. Asianajaja: Sulki oven perässään, laittoi ikkunan sälekaihtimet kiinni ja irroitti puhelimen seinästä ja kuiskasi haastattelijalle. – Paljonko haluaisitte sen olevan?