Pari turistia oli tutustumassa Pariisiin. Äkkiä he seisoivat erään pienen ravintolan edessä ja lukivat kyltistä seuraavan tekstin: ”Täällä saatte mitä tahansa toivomaanne ruokalajia.”
Koemielessä ryhmä astui ravintolaan ja jokainen esitti jonkin erikoisen toiveen: kengurupaistia tai käärmeenselkää tai antiloopinkieltä. Hetkisen kuluttua oli tarjoilija tuonut pöytään kaikki pyydetyt ruokalajit. Silloin eräs turisteista kutsui hänet luokseen.
”Eikö Teillä koskaan ole ollut vaikeuksia täyttää kaikkia omituisia pyyntöjä?” ”Kyllä toki, yhden kerran”, sanoi tarjoilija, ”noin 20 vuotta sitten, muistan sen vielä hyvin. Meillä oli vieras, joka tilasi eunukinmunia paahtoleivällä. Mutta juuri sinä päivänä meiltä oli paahtoleipä aivan lopussa.”
Pojat kinastelivat siitä, mikä on kaikkein nopeinta. – Valo on nopein. – Ajatus on nopeampi. – Ei, kyllä ripuli on kaikkein nopein. Vaikka kuinka nopeasti juoksisi vessaan ja kiskoisi housut nilkkoihin, niin kasa on jo ehtinyt housuihin.
Poliisi löytää kuolleen koiran Nordenskiöldinkadulta, kaivaa esiin muistivihkonsa ja alkaa kirjoittamaan: ”Löydetty kuollut koira Noord.. äsh, nurd.. äsh nöörd. äsh..”, tarttuu koiraa tassusta ja raahaa sen Reijolankadulle ja kirjoittaa vihkoonsa: ”löydetty kuollut koira Reijolankadulta”
Tehtaalle oli asennettu uusi voileipäautomaatti. Blondi laittoi euron automaattiin ja sai voileivän. Hän kokeili automaattia kerran toisensa jälkeen ja lopulta hänellä oli iso kasa voileipiä edessään. – Etkö aio lopettaa? Työkaveri kummasteli vieressä. – Älä nyt ole hassu. Kun minulla käy tällainen säkä!