Soveliaat vitsit

Kesken saarnaa savolaispappi huomasi, että monet olivat nukahtaneet, ja jotkut supattelivat keskenään. Silloin hän sanoi:
- Olokeepas akat hiljoo, jotta miehet suap rauhassa nukkua.

Lähde: raimotuomainenfi

Etelä-Savossa muuan vanhaisäntä kävi kesällä joskus naapurinsa saunassa kylpemässä eikä paikalliseen tapaan välittänyt näin lyhyttä matkaa varten sen kummemmin pukeutua.
Ottipahan vain vihdan kainaloonsa. Kun isäntä palasi saunasta, sattui tiellä olemaan joukko kylän tyttöjä.

Pappa ei tästä ihmeemmin pelästynyt, vaan sanoi tytöille:
- Eikös tytöt haluva kylpöö?

Tytöt katsoivat isäntää hetken, ja yksi vastasi:
- Noin vanha mies eikä osaa sanova ärrää!

Lähde: raimotuomainenfi

Kaupunkilaistytöt ovat Savossa kesälomalla ja kulkevat rannalla saunojen lämpiämisaikana.
- Tahtookos tytöt kylpöö? huutaa eräs mies ja viittoilee kutsuvasti.
- Ei me tuollaisista miehistä välitetä, tytöt tuumivat ja menevät pois niskojaan nakellen. Eihän hän osannut sanoa edes ärrää!

Lähde: raimotuomainenfi

Kaupunkilaispohatta oli teettänyt savolaisukolla savusaunan. Kun sauna oli valmis, pohatta haki konjakkipullon ja kaksi lasia. Kaataessaan konjakkia hän sanoi:
- Tämä on hyvin vanhaa jaloa ainetta. Tällaista isäntä ei varmasti ole vielä maistanutkaan.

Savolaisäijä tillisteli pientä tilkkaa ja vastasi:
- Soattaa hyvinnii olla vanahoo, mutta kovin on jiännä kitukavuseks.

Lähde: raimotuomainenfi

Kauppinen meni Savoon kauppiaaksi, mutta kyllästyi siihen, että savolaiset sanoivat häntä "Kaappiseksi".
Kauppinen muutti nimensä oikein virallisesti Kaappiseksi, mutta lopputulos ei ollut paljoa parempi: nyt häntä kutsutaan "Kuappiseksi".

Lähde: raimotuomainenfi

Kaksi savolaista oli matkalla raketillaan aurinkoon. Nasan miehet ottivat yhteyttä:
- Ette te sinne voi mennä, sulatte.
- Ei myö mennäkään sinne päivällä, vastasivat savolaiset.

Lähde: raimotuomainenfi

Kaksi Espoolaista nuorta miestä olivat kesälomamatkalla Savon suurimmassa metropolissa. Kesken kävelyreissun alkoi tehdä mieli kylmää kolajuomaa. Siispä he ryntäsivät lähimmälle kioskille ja sanoivat tiskin takana istuvalle viehkeälle neidille:
- Olisiko teillä kylmää kolaa?

Johon tyttö vastasi:
- Voe, kun tuo jiäkuappi on rikki, ei ou ku lämmintä kolloo.

Lähde: raimotuomainenfi

Kaavilta lähtenyt kokousedustaja oli aloittanut puheenvuoronsa Helsingissä:
- Kuavin kunnan edustajana..., jolloin kaikki muut purskahtivat hörönauruun.

Hän yritti uudestaan:
- Kuavin kunnan edustajana..., mutta sama naurunrehakka katkaisi jälleen.

Silloin kunnon kaavilainen suutahti ja nousi uudestaan puhumaan:
- Kuavin kunnan edustajana minä haistattasin Helsingin herroille paskoo!

Lähde: raimotuomainenfi

Juppi etelästä meni viikonlopuksi Savoon kaukaisia sukulaisiaan tapaamaan. Talon isäntä oli kova metsämies, ja heti lauantai-aamuna otettiin molemmille haulikot ja paineltiin hallin kanssa metsälle.
Juppi nyt ei paljoa lintuja tuntenut ja ensimmäisen siivekkään nähdessään otti sen tähtäimeen. Savolaisukko painoi haulikon piipun alas ja sanoi jupille:
- Älä sie sitä ammu, se on kaakana.

Juppi jätti homman sikseen. Kotimatkalla juppia alkoi vaivata, että mikä se kaakana oikein on. Juppi muisti kyllä piekanan ja metsäkanan, mutta ei kaakanaa. Ei auttanut muu kuin soittaa ornitologiystävälle ja
kertoa koko juttu. Ornitologi mietti ja mietti, selasi vielä pari lintukirjaakin, mutta kaakanaa ei löytynyt. Asia jäi melkein vuodeksi, kunnes ornitologi seuraavana kesänä soitti jupille Savosta:
- Nyt minä tiedän mikä se kaakana on. Se on käki. Kuulin juuri kun täällä laulettiin, että "kukkuu kukkuu kaakana kukkuu ..."

Lähde: raimotuomainenfi

Isäntä sai kirkonkylän kaupassa väkisin uuden tuttavuuden.
- Täällä Savossa tutustuu nii-in helposti! liverteli ikäneito Hempponen hänelle, tunnen jo nyt pastorin, nimismiehen, opettajan... Sanovat ne, että täällä kirkonkylässä on muuan hullukin, mutta häntä en sentään tunne.
- Minä just olen se hullu! mörähti isäntä käyttäen tilaisuutta hyväkseen, ja neiti Hempponen katosi äkkiä.

Lähde: raimotuomainenfi

Isä huasto pikkupoejal että kohta haikara tuop pikkuveljen tae -siskon. Pikkupoeka vastas:
- Sennii pässi! Kaapunki p*llua viärällää ja sinä nussit haekaroo!

Lähde: raimotuomainenfi

Hämäläinen kertoi nähneensä Kuopiossa sen myllyn, mikä jauhaa savolaisille nimiä. Aamulla oli pitkä rivi vartoojia, ja mylly oli vielä kylmän kankea ja jauhoi pitkiä nimiä:
Saastamoinen, Kolehmainen, Raatikainen, Pentikäinen... Mutta jo puolen päivän aikaan, kun mylly oli hyvin tervattu ja rasvattu, alkoi tulla lyhykäisiä nimiä:
Lipponen, Lepponen, Lopponen, Kekkonen, Kukkonen, Kokkonen...

Lähde: raimotuomainenfi

Hukkaan valui, sanoi savolainen sudenraiskaaja.

Lähde: raimotuomainenfi

Hirvi näki metsässä savolaismiehen ja kysyi:
- Miksi sinulla on pyssy selässä?
- Olen hirvimetällä.
- No mitä sinä hirvellä?
- Ei se nyt jänikselle kuulu.

Lähde: raimotuomainenfi

Helsinkiläisrouva hieroi vuokrasopimusta savolaisisännän kesämökistä ja halusi tietää, miten mökki oli varustettu.
- Miten on, tuleeko vesi sisään ja meneekö ulos?
- Ei tuu eikä mää, isäntä vastasi. Männä kesänä minä väsäsin siihen uuven katon.

Lähde: raimotuomainenfi