Oli alkanut taas kerran ala-asteen oppitunti. Opettaja teki arvoituksia oppilaille: ”Kuinka on mahdollista asettaa reikä yhteen reikään?”
Koko luokka tuumi tiiviisti tätä visaista arvoitusta. Etupenkin saparopäinen Liisa alkoi hurjasti viitata tyypillinen p*rseennuolijan virne naamallaan.
”No Liisa, mikä on tämän arvoituksen ratkaisu?” Liisa nousee pulpetistaan vastaamaan koko luokan eteen.
”Laitetaan peukalot ja pikkusormet yhteen ja työnnetään suun ympärille!”, Liisa vastasi hymy vain leventyen.
”Oikein hyvä”, opettaja sanoi. ”No mitenkäs saadaan kolme reikää laitettua yhteen reikään?” Luokkaan laskeutui hiljaisuus. Kotvan kuluttua Liisa alkoi taas hurjasti heiluttaa kättään. Opettaja pyysi Liisaa taas tulemaan luokan eteen.
Kimeällä äänellä Liisa vastaa: ”Laitetaan taas sormet yhteen ja levitetään ympyrä niin, että nenäkin mahtuu siihen” ”Hienoa, Liisa, hienoa”
Luokan takana alkaa kuulua supinaa ja ärtymys on huomattavissa, kun Liisa on taas kerran päässyt loistamaan. Nyt opettaja tekee vielä yhden kysymyksen: ”Kuinka sitten viisi reikää saadaan yhteen reikään?” Muutkin alkavat miettiä kuumeisesti oikeata vastausta. Liisa itsevarmasti heiluttaa pystyssä olevaa kättään ja pyytää vastauslupaa.
Petri takana tuntuu myös tietävän vastauksen ja nostaa käden pystyyn, mutta kuten arvattavaa, opettaja antaa lempioppilaansa taas kerran vastata. ”Levitetään vielä oikein kovasti sormia niin, että silmät mahtuvat mukaan” Opettaja vuolaasti kehuu Liisaa, joka on niin ylpeä itsestään.
Petri suivaantuneena saamastaan kohtelusta nostaa käden pystyyn, jolloin opettaja kysyy Petriltä: ”Niin Petri, mitä asiaa sinulla oikein on?” Minulla olisi vielä yksi arvoitus. ”Kuinka on mahdollista saada yhdeksän reikää yhteen reikään?”
Opettajakin alkaa miettiä kuumeisesti. Ihme kyllä Liisakaan ei tällä kertaa osaa vastata asetettuun kysymykseen, ja esittää loukkaantunutta. ”No Petri, mikä on vastaus tähän arvoitukseen”, opettaja kysyy.
– Otetaan nokkahuilu ja työnnetään se Liisan p*rs**s**n…