Pikku-Paavo istui Joulupukin polvella ja silloin Pikku-Paavo sanoi hetken kiemurreltuaan, että ”minua pissittää”.
Joulupukki katsoi hymyillen ja hieman toruvasti Pikku-Paavoa ja opasti tätä: ”Ei ole sopivaa sanoa minua pissittää, sano aina, että minua laulattaa”.
Joulupäivänä Pikku-Paavo meni mummon luo yökylään. Hän herätti yöllä mummon ja sanoi: ”Minua alkoi ihan kamalasti laulattamaan!”
Mummo soperteli unenpöpperöisenä: ”Kuulepas Pikku-Paavoseni, ei ole yöaikaan sopivaa kovalla äänellä laulaa.”
Silloin Pikku-Paavo jatkoi: ”Mutta rakas mummo, kun minua laulattaa ihan hirveästi!”
Silloinkos mummo kääntyi seinään päin makaamaan, niin että vain vähän päätä ja korvaa jäi näkymään ja heltyi sanomaan: ”No, hyvä on, mutta laulaa luikauta ihan hiljaa minun korvaani…
Rekkamies sulki silmänsä ajatellen tyttöystäväänsä ja alkoi toimiin. Hetken kuluttua hän tunsi, että joku nyki häntä lahkeesta. Mies piti silmät kiinni, ettei illuusio katoaisi ja kysyi: ”Mitä asiaa?” ”Poliisista päivää”, kuului vastaus, ”Mitä te oikein puuhaatte?” ”Kardaanista kuului jotain outoa ääntä ja päätin tarkistaa onko kaikki kunnossa”, vastasi rekkamies hädissään.
Mitä yhteistä on blondilla ja Ikean huonekaluilla? – Molemmat ovat hyvän näköisiä, mutta heti kun viet ne kotiin, jalat levähtää auki ja kohta huomaat että ruuveja puuttuu
”Äiti, millainen hedelmä on vihkoosi?” Pikku-Kalle kysyy. ”Miten niin? Eihän sellaista hedelmää ole”, äiti kummastelee. ”No kun opettaja antoi tehtäväksi piirtää vihkoosi, ananas, omena ja banaani.”