Nuori nainen oli vienyt koiransa koiranäyttelyyn sileäkarvaisten rotujen kategoriaan.
Antaakseen sille edullisemman aseman, hän meni apteekkiin hakeakseen karvanpoistajaa.
Apteekkari antoi hänelle pyydetyn tuotteen ja neuvoi,
”Muistakaa pitää kätenne ylhäällä vähintään kaksikymmentä minuuttia”
”Se on minun Chihuahuaa varten.” ”Ai, niinkö? Siinä tapauksessa,” sanoi apteekkari,
”Älkää ajako polkupyörällä vuorokauteen.”
Eräänä yönä murtovaras murtautui taloon. Hän katseli taskulampun valossa ympärilleen etsien arvoesineitä. Juuri kun hän oli nostamassa CD-soitinta säkkiinsä, kaikui pimeydestä outo ääni sanoen:
– Jeesus katselee Sinua. Murtovaras sai melkein sydänkohtauksen, sammutti taskulamppunsa ja jähmettyi paikalleen. Kun hetkeen ei kuulunut mitään, jatkoi hän etsimistään. Juuri kun hän oli irrottamassa stereon johtoja, kuului pimeydestä kirkas ääni:
– Jeesus katselee Sinua. Täysin sekopäisenä pelosta, murtovaras alkoi katsella taskulampun valossa ympärilleen etsien äänen alkuperää. Lopulta taskulampun valokeila osui huoneen nurkassa olevaan papukaijanhäkkiin.
– Sinäkö puhuit äsken?, murtovaras kysyi papukaijalta. – Minä se olin, papukaija tunnusti. – Yritän vain varoittaa sinua.
Murtovaras rentoutui: – Varoittaa minua, kuka sinä oikein luulet olevasi. – Mooses, vastasi papukaija. – Mooses, murtovaras nauroi, – Minkälaiset ihmiset antavat papukaijalleen nimeksi Mooses? – Sellaiset, jotka antavat rotweilerilleen nimeksi Jeesus, vastasi papukaija
Isoäiti täytti sata vuotta, ja vaikka älyllisesti olikin hyvässä kunnossa, liikkuminen ja puhuminen tuottivat ongelmia ja hän joutui kommunikoimaan viestejä kirjoittamalla. Syntymäpäiväjuhlaa vietettiin näyttävästi puutarhassa grillijuhlan merkeissä ja hyväntuulinen mummu istui pyörätuolissaan. Jonkin ajan kuluttua hän alkoi kuitenkin kallistua istuimellaan vasemmalle. Sukulaiset auttoivat mummun suoraan ja ahtoivat tyynyjä tämän vasemmalle puolelle. Eipä aikaakaan, kun teräsmuori alkoi kallistua oikealle ja auttajat kiirehtivät taas tilkkimään tyynyillä istuimen oikeaa puolta. Seurauksena muori alkoi kallistua voimakkaasti eteenpäin. Eivät keksineet sukulaiset muuta kuin köyttää vanhuksen tiukasti pyörätuolin selkänojaan. Paikalle saapui tyttärentytär, joka ensimmäiseksi riensi onnittelemaan päivänsankaria. – Heippa, mummu! Näytätpä virkeältä. Onko sinusta pidetty hyvää huolta täällä? hän kysyi. Isoäiti kaivoi kynän ja paperin esiin ja kirjoitti: ”Eivät p*rkeleet anna pierrä rauhassa!