Vitsit

Joskus jokainen tarvitsee vitsiä, joka naurattaa nopeasti… Mikä olisi parempi tapa saada ihmiset nauramaan kuin valita yksi Vitsikirjasto.fi:n parhaista ja hauskimmista vitseistä. Voit vetää nämä esiin takataskustasi esim. häissä, polttareissa, illanvietossa, puheessa jne. Vitsikirjasto.fi:n parhaiden ja hauskimpien vitsien listauksen avulla jokainen voi olla hauska vaikka ei muuten sitä olisikaan.

Olemme listanneet vitsit eri vitsikategorioihin, sekä voit helposti järjestää vitsit esim. tykkäyksien tai katselukertojen mukaan.

Kuinka monta Microsoft:in työntekijää tarvitaan vaihtamaan yksi hehkulamppu?
– Neljä. Yksi asettaa lampun ja loput toimittavat sille service packeja.
07.09.2023VitsitJaa
Montako poliisia tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?
– 11. Yksi yrittää vaihtaa lamppua ja 10 muuta on valmiina
pamputtamaan uutta lamppua mikäli se ei suostu menemään paikoilleen.
10.09.2023VitsitJaa
Montako Bill Gatesia tarvitaan vaihtamaan palanut lamppu?
– Ei yhtään, pimeys on huoneen tunnettu ominaisuus, jota ei ole luokiteltu virheeksi.
10.09.2023VitsitJaa
Basisti oli matkannut Pariisiin. Naisen puute alkoi yllättäen vaivata kesken matkan, joten hän suunnisti lähimpään bordelliin ja alkoi kysellä emännältä hintoja. Kolmannen kerroksen 500 frangia, toisen 200 frangia ja jopa ensimmäisen kerroksen 100 frangia puolelta tunnilta olivat kuitenkin liikaa basistin matkakassalle. Tuskastuneena emäntä lopulta mainitsi kellarissa olevan yhden 10 frangin naisen. Tästä ilahtuneena basisti maksoi ja suuntasi kellariin.
Kellari oli pimeä, mutta eräässä nurkassa näkyi vuode, jolla makasi nainen. Basisti hyppäsi sänkyyn ja hoideltuaan homman suuntasi jälleen portaita ylös. Tiskillä hän totesi emännälle:
– Ilmeisesti alakerran naisella ei ole ollut pitkään aikaan asiakkaita, näytti tekevän hänelle niin hyvää, että vesi valui silmistä.
Emäntä huusi takahuoneeseen:
– Jacques hei, käypä tyhjentämässä alakerran nainen – kuuluu olevan täynnä!
18.09.2023VitsitJaa
What do you call a dog with no legs?
– Doesn’t matter what you call him, he’s not coming
22.09.2023VitsitJaa
Mistä osista kannibaalit eivät pidä?
– Pää, olkapäät, peppu, polvet, varpaat
22.09.2023VitsitJaa
Mitä tarvitset jos haluat saunoa rauhassa?
– Vastamelukuulokkeet
16.10.2023VitsitJaa
Jani Kinnunen näki isoisänsä Jorman Kimmon saunassa.
18.10.2023VitsitJaa
Millä sähkösauna lämpenee?
– Vastavirralla
18.10.2023VitsitJaa
Matkustajalentokone tipahti Tyyneen Valtamereen ja autiolle saarelle pelastautuivat
ainoastaan lentokapteeni, lentoperämies ja lentoemäntä.
Viikon kuluttua lentoemäntä sanoi: ”NYT tämä rietastelu saa riittää!”, ja hirtti itsensä.
Viikon päästä tästä lentoperämies sanoi: ”NYT tämä rietastelu saa riittää!”, ja he hautasivat lentoemännän.
Viikko kului ja lentokapteeni sanoi: ”NYT tämä rietastelu saa riittää!”, ja he kaivoivat lentoemännän takaisin ylös.
20.10.2023VitsitJaa
Eräässä linnassa oli juhlat. Kuningas kehotti palvelijaa hakemaan lisää viiniä. Palvelija lähti. Kun hän oli kellarissa, hän kuuli jonkun sanovan:
– Punainen käsi.
Ripein askelin hän tuli pois eikä uskaltanut enää mennä takaisin. Prinsessa koetti vuorollaan ja meni alas kellariin. Hänkin kuuli äänen:
– Punainen käsi.
Nyt kuningas halusi katsoa, mikä siellä kellarissa oikein pelotti. Ollessaan kellarissa kuningas kuuli äänen:
– Punainen käsi TÄSSÄ SE ON! (Oma käsi työnnetään kerrottaessa kuulijan eteen.)
21.10.2023VitsitJaa
Ketä ex-missi Karita Tuomola syyttää avioliittonsa rikkomisesta?
Petri Tykkää tästä
24.10.2023VitsitJaa
Sebastian osti ikkunat, Steve Ovett.
25.10.2023VitsitJaa
Napakympissä kysymyksiin vastasivat herrat tai neidit A, B ja C, mutta kuka kysyi kysymykset?
– Entinen Twitter
25.10.2023VitsitJaa
Toiset ostivat laivamatkansa kansipaikal, Filip Chytil
26.10.2023VitsitJaa

Mikä on vitsi?


Vitsi on sanalliseen muotoon puettu huumoriesitys, jonka tarkoitus on ihmisten naurattaminen. Vitsi noudattaa vitseille ominaista kerronnan rakennetta; usein vitsin kerronta etenee tarinamuodossa, mahdollisesti dialogina, ja päättyy niin sanottuun iskulauseeseen. Hyvin muotoiltu iskulause vitsin lopussa on tärkeä; se osoittaa kuulijalle tarinan toisen, ristiriitaisen ja yllättävän merkityksen, johon vitsin hauskuus perustuu. Vitseissä hauskuus perustuu usein sanapelien tai sanaleikittelyn, kuten sarkasmin ja ironian, käyttöön.

Kielen tutkijana tunnettu Robert Hetzron on esittänyt väitteen, jonka mukaan vitsin kerronnassa tärkeintä on rakentaa kerronta siten, että jännitys huipentuu vitsin lopussa. Vitsi pitää lopettaa tähän huipentumaan, eikä vitsin loppuun saa lisätä mitään jatkoa, joka lieventäisi jännitystä. Vitsi eroaa esimerkiksi runoudesta siinä, että vitsiä ei ole välttämätöntä kertoa sanatarkasti eteenpäin.

Vitsi on tyypillisesti lyhyt, eikä kerrontaan kannata sisällyttää yhtään enempää yksityiskohtia kuin mitä vitsin ydinidea edellyttää. Toisaalta voidaan ajatella, että tämän ja muiden vitsin kerrontaan yleisesti sovellettavien ohjeiden kumoaminen saattaa itsessään olla myös huumorin lähde. Esimerkiksi vitsinä esitetty, rönsyilevä tarina, joka epäonnistuu tarjoamaan kuulijalle naurattavan iskulauseen, toimii mahdollisesti humoristisena antivitsinä.

Vitsi on mielletty kielitieteilijöiden joukossa yhdeksi suullisen kirjallisuuden yksinkertaisista muodosta. Vitsille tyypillistä on, että sitä välitetään anonyymisti sekä julkisissa että yksityisissä ympäristöissä.



Vitsit helposti netissä


Vitsi on erityisen helposti lähestyttävä kirjallisuuden laji. Sen lisäksi, että vitsejä kerrotaan suullisesti jatkuvasti henkilöltä toiselle ja laajemmin ryhmissä, vitsit ovat jo vuosikymmeniä sitten löytäneet tiensä myös painettuun kirjallisuuteen. Vitsikirja on mitä mainioin viihdyke monessa yhteydessä. Vitsejä sisältävää painettua kirjaa voi lueskella omaksi ilokseen tai kirjasta luetuilla vitseillä voi hauskuuttaa isompaakin seuruetta esimerkiksi illanvieton lomassa.

Nettiin vitsit ovat löytäneet myös jo aikapäiviä sitten. Netin keskustelupalstoilla jaetaan vitsejä eri aihepiireihin liittyen ja ne tarjoavatkin käyttäjille oivan foorumin esimerkiksi onnittelukorttiin kaivatun vitsin löytämiseen. On selvää, että jokaisella netin käyttäjällä on oma suosikkivitsinsä tai useampia ja hyviä vitsejä mielellään jaetaan netin kautta ystäville.

Netistä löytyvät vitsit on helppoa nykypäivänä jakaa omalle verkostolle sosiaalisen median eri kanavia pitkin. Netin vitsit hauskuuttavat tätä nykyä työyhteisöjen chat-keskusteluissa, kahvipöydissä ja muissa sosiaalisissa yhteyksissä. Älypuhelinten tulo on tehnyt netistä osan arkipäiväistä elämää ja netin vitsit ovatkin nykyään vain muutaman klikkauksen päässä, mikä on vähentänyt kirjastojen vitsikirjojen houkuttelevuutta.

Vitsikirjasto.fi on saanut alkunsa sen perustajien halusta tuoda parhaat vitsit helposti kaikkien saataville. Sivustolle on kerätty netin ja kirjastojen vitsikirjojen parhaat vitsit ja sen vitsikokoelma laajenee jatkuvasti. Vitsikirjasto.fi pitää myös tarkkaan lukua siitä, mistä vitseistä sen kävijät tykkäävät ja etsii siten parhaat vitsit näytettäväksi.



Vitsifaktoja


Huumori ja sen osana vitsit ja vitsinkerronta on luontainen osa ihmisyyttä. Osa vitseistä on ajattomia ja osa taas syntyhetkensä tuotteita. Vitsiä on osuvasti verrattu muovailuvahaan; vitsiä kääntämällä ja vääntämällä vanhan vitsin pystyy päivittämään nykyhetkeen ja eri kohderyhmille sopivaksi.

Internet on nykypäivänä täynnä huumoria ja perinteisten vitsien haastajiksi ovatkin nousseet erilaiset meemit ja huumorinostot. Nämä ovat kuitenkin usein hauskoja vain juuri sillä hetkellä, mutta unohtuvat viimeistään viikon tai parin päästä. Perinteisten vitsien kilpailuetu on se, että niiden kerronnassa ei tarvita apuvälineitä – pelkkä suu riittää. Hyvä vitsi myös kestää aikaa ja siirtyy kerronnan kautta sukupolvelta toiselle.



Mistä on hauska vitsi tehty?


Hauskat vitsit ovat tehty monista eri asioista, kuten politiikasta, yhteiskunnasta, henkilökohtaisista ominaisuuksista ja monista muista aiheista. Ne voivat myös perustua hassuihin tilanteisiin, sattumiin tai ironiaan. Hauskat vitsit ovat yleensä tehty hauskanpidon tai naurun aiheuttamiseksi, ja ne ovat osa ihmisten kulttuuria ja perinteitä. Hauskojen vitsien tekeminen on taiteenlaji, ja ne voivat olla erittäin hauskoja ja viihdyttäviä, jos ne on tehty oikein.

Hauskinta vitsiä on etsitty moneen otteeseen, ja ehdotettujen vitsien määrä kertoo vitsien suuresta kirjosta. Esimerkiksi Prisma Studion tekemässä tutkimuksessa vitsifinalistien joukkoon on yltänyt muun muassa kannibaali-, mielisairaala- ja lääkärivitsit sekä turkulaisten ja tamperelaisten keskinäisestä vihanpidosta ammentava oivaltava pyöräilyvitsi.

Huumoritutkimuksen tekijät ovat jo pitkään pyrkineet tunnistamaan hyvän vitsin piirteitä, kuten vitsin ajankohtaisuus, oivaltavuus ja sopiva pituus. Hyvässä vitsissä jännite säilyy loppuun asti ja kerronta on sujuvaa. Tutkimustiedon varaan rakennettua vitsien arviontimenetelmää ovat hyödyntäneet muun muassa brittitutkijat maailman hauskinta vitsiä etsiessään.



Vitsien historia


Vitsien historiaa on vaikea tarkasti selvittää, koska ne ovat olleet osa suullista perinnettä ja ne ovat muuttuneet ja kehittyneet ajan myötä. Vitsit ovat olleet osa erilaisia kulttuureja ympäri maailmaa ja ne ovat sisältäneet erilaisia aiheita, kuten politiikkaa, yhteiskuntaa, henkilökohtaisia ominaisuuksia ja monia muita aiheita. Vitsien tarkoitus on yleensä tarjota viihdettä ja naurua, ja ne ovat olleet osa ihmisten kulttuuria ja perinteitä jo vuosituhansien ajan.

Vitsin historia ulottuu pitkälle aikaan ennen ajanlaskun alkua. Vanhin ihmisen historiassa tunnistettu vitsi on vuodelta 1900 eaa. peräisin oleva muinainen sumerilainen WC-huumoria sisältävä sananlasku. Tähän historialliseen vitsiin liittyvien muistiinpanojen perusteella on arvioitu, että kyseisen vitsin juuret saattavat ulottua vielä tästäkin useita satoja vuosia taaksepäin, jopa vuoteen 2300 eaa. Historian vitseistä toiseksi vanhimmaksi on arvioitu vuodelta 1600 eaa. Westcarin papyrukselta Egyptistä löydetty vitsi, joka on liittynyt faaraon viihdyttämiseen.

Vitsin historiassa merkittävä tapahtuma on epäilemättä ollut 1400-luvulla niin sanottu kirjapainovallankumous. Lukutaito on tuolloin kasvanut vauhdilla kaikissa yhteiskuntaluokissa, ja vitsit painetun kirjallisuuden lajina ovat ehdottomasti hyötyneet tästä kehityskulusta. Vitsin historiassa tämä tarkoitti sitä, että vitsien kerronta yleistyi ja vauhdittui nopeasti, ja ensimmäiset painetut kokoelmat vitsejä julkaistiin.

Vitsien historiassa viimeisin suuri mullistus on ollut internetin tulo osaksi ihmisten arkipäivää. Jos pelkkä ihmisten välisen etäviestinnän helpottuminen on tarkoittanut sitä, että vitsien jakaminen on merkittävästi muuttunut. Vitsin jakaminen ei maksa käytännössä mitään, ja jakamisen voi tehdä heti hyvän vitsin kuultuaan. Historiallisena mullistuksena voidaan pitää myös sitä, että vitsit ovat hakukoneiden kautta nykyään helposti haettavissa ja selattavissa, ja digitaaliset vitsikokoelmat, kuten Vitsikirjasto.fi ovat nousseet suureen suosioon.