Aluksen haaksirikossa henkiin jäi 6 naista ja 1 mies. He onnistuivat pelastautumaan pienelle saarelle. Aikaa kului, ja naiset alkoivat vaatia mieheltä aina vain lisää lempeä.
Hädissään mies jakoi jokaiselle naiselle oman viikonpäivän. Sunnuntaina hän piti vapaata, kulki onnellisena saarella ja kalasteli. Eräänä päivänä mies huomasi vähän matkan päässä jonkun uivan saarta kohti.
Hän huomasi että tulija oli mies. Kun tulokas rantautui, meni mies iloisena tervehtimään tätä.
Uusi mies sanoi:
– Hej, jag heter Erik Svensson.
– Perskules! Siinä meni viimeinenkin vapaapäivä
Mikä on luulosairauden pahin muoto?
– Luulosairas luulee olevansa kuollut.
Mikä on pahin asia joukkoraiskauksessa?
– P-itää odottaa vuoroa
Odottelin kaupassa vuoroani kahden tiskin ääressä seisovan pikkupojan takana. Vanhempi, joka oli noin viisivuotias, ojensi myyjälle lapun,
johon oli merkitty pari, kolme ostosta. Sitten pienempi pojantaapero työnsi oman lappunsa tiskille. Myyjä katsoi sitä ja puhkesi nauruun.
Ei muuta, kiitos, luki lapussa.
Nimimerkki: Risto-Juhani
Lähde: Vitsi on julkaistu Seiska.fi
Mies oli pelaamassa golfia ja huitaisi vahingossa pallon keskelle metsää.
Mies meni hakemaan palloa kun vastaan tuli pieni mies joka sanoo:
– Minä olen golf menninkäinen, saat toivoa 3 toivomusta mitä ikinä haluat.
Mies ei oikein usko, mutta ajattelee ettei kai siitä haittaakaan ole ja sanoo:
– Minulla on vanha lada, joten oilisi kiva saada vaikka jokin
Bemari tilalle että kaverit eivät vinoilisi.
– Okei, kun menet parkkipaikalle niin ladasi vieressä on uusi musta bemari
ja avaimet on hansalokerossa sen kun lähdet sillä.
Entä 2 muuta toivomusta?
– Haluaisin miljoona dollaria
– Okei, saat miljoona dollariasi, mennikäinen lupaa.
Entä viimeinen toivomus?
– Minulla on jo vanha ja kurpahtanut eukko, joten olisi kiva
saada vähän nuorempi tilalle.
– Okei, kun menet kotiin niin siellä odottaa upea 20 vuotias blondi, mutta ennen
kuin saat kaikki nämä toivomukset sinun pitää rakastella kanssani.
– Enhän minä nyt sentään miehiin päin ole, unohda koko juttu, tuumii mies
– No ole sitten ilman bemariasi, miljoona dollaria ja upeaa blondiasi.
Mies miettii vähän aikaa ja katselee ympärilleen ettei kukaan
nää ja tekee temput. Sitten golfmenninkäinen kysyy:
– Kuinkas vanha sinä olet?
– No olenhan minä jo 35 vuotta, miten niin?
– Niin vanha mies ja uskot vielä menninkäisiin!
I got carded at a liquor store, and my Blockbuster card accidentally fell out.
The cashier said never mind.
Where do boats go when they’re sick?
To the boat doc.
Olipa kerran eräässä Suomalaisessa kaupungissa eräs kapakka jonka
omisti eräs miehenkilö joka toimi myös paikan ainoana kyypparina.
Sattuipa eräänä päivänä kävelemään ankka ovesta sisään. Baarimikko
katsoi silmät pyöreinä kun ankka käveli tiskille ja sanoi:
– Saisinko yhden oluen.
Baarimikko on aivan äimänä. Hetken perästä saa kangerrettua:
– Mutta…ta…ta…ta… sähän oot ankka!
Ankka vilkaisee nokkavasti ja vastaa:
– Joo, ei sulla oo näössä vikaa mutta saisinko yhden oluen?
– Sä..sä..sä osaat puhuakin!
– Joo, ei sulla oo kuulossakaan mitään vikaa mutta saisinko oluen?
Baarimikko takeltelee aikansa mutta antaa kuitenkin oluen ja katsoo täysin pyörällä päästään kuinka ankka ottaa oluen, menee pöytään istumaan, juo sen rauhassa ja lähtee pois.
Seuraavana päivänä baarimikon huolehtiessa aivan omista asioistaan ankka kävelee taas sisään ja tilaa oluen. Baarimikko selviää tällä kertaa vähemmällä kangertelulla ja antaa oluen ja katsoo kuinka ankka juo taas oluensa rauhassa ja poistuu. Sama toistuu seuraavana päivänä ja sitä seuraavana. Koko viikon ankka käy joka päivä suunnilleen samaan aikaan päivästä juomassa samassa kuppilassa yhden oluen ja lopulta baarimikko ei voi enää hillitä uteliaisuuttaan vaan menee ankan luo ja kysyy:
– Nyt viikon jälkeen on pakko kysyä että minkä ihmeen takia baarissani käy joka päivä suunnilleen samaan aikaan ankka juomassa olutta?
Ankka nokkaisee ulko-ovelle päin ja sanoo:
– Mä oon tossa kadun toisella puolella raksalla duunissa muurarina. Tapana ollu aina ruokatunnilla käydä vetämässä yks bisse jos herra kyypparille sopii…
– Asia harvinaisen selvä, sanoo baarimikko ja poistuu askareidensa parrin.
Sattuupa sitten eräänä päivänä sirkus kaupunkiin ja sattumalta sirkuksen tirehtööri pamahtaa ankan kantakuppilaan. Baarimikolla välähtää tirehtöörin nähdessään ja meneekin heti kauppoja hieromaan:
– Kuuleppa! Mulla ois sulle yks tosi hyvä juttu tiedossa.
Tirehtööri vilkaisee kerran ja ehtii jo manata päässään kaikki idiootit jotka yrittävät spray-maalilla maalattuja lemmikkieläimiään sirkukseen, mutta pyytää kuitenkin baarimikkoa kertomaan asiansa.
– Täällä käy joka päivä puhuva ankka juomassa olutta!
Epäilyksen siemen alkoi itää tirehtöörin päässä, mutta päätti kuitenkin pelata kortit varmasti:
– Jos sinulla tosiaan on puhuva ankka niin lähetä ihmeessä minun puheilleni. Hommia löytyy varmasti.
Seuraavana päivänä baarimikko odottaa hirveissä tätinöissä koska ankka tulee taas päivittäiselle kaljalleen. Kynnet on pureskeltu jo kyynärpäitä myöten kun kellon viisarit suostuvat viimein yhteistyöhön ja asettuvat ruokatunnin kohdalle. Ankka saapuu ajallaan, tilaa oluen ja asettuu pöytään juomaan juomaansa. Baarimikko on tällä kertaa mahdollisimman lipevä ja hyväkäytöksinen. Ankan ehdittyä hetken rauhoittua, baarimikko menee pyyhkimään ankan pöytää naama loistaen kuin Naantalin aurinko. Aivan kuin ohimenne baarimikko sitten kysyy ankalta kiinnostaako sitä ylimääräiset työt. Ankka vilkaisee baarimikkoa epäilevästi mutta vastaa kuitenkin:
– Kyllä mulle aina lisäfyrkka kelpaa. Mikä on homman nimi?
– No kaupunkiin kun on nyt saapunut sirkus niin luulen että niillä olis sulle hommia.
– Ahaa. Pitänee soitell… eiku hetkinen!
– Niin mitä?
– Siis sirkus vai?
– Just niin.
– Semmonen niinku teltta?
– Taitaa nillä semmonen olla, joo-o…
– Niinku sillee pari tukikeppiä ja niiden päällä kangas?
– Niin yleensä…
– Mihin hittoon ne tarttee muuraria?
Miksi laihialaiset ajavat autolla tien vasenta laitaa?
– Ettei oma kaista kuluisi
Billy Phipps oli nuorukainen Arkansasin Smallvillestä. Hänellä oli koko elämä edessään. Hän oli päättänyt koulunsa hyvin arvosanoin, college-paikka odotti ja Billy arvaili saavansa stipendin. Illan päättäjäistansseissa hänellä oli koko seudun kaunein ja rikkain tyttö ja hänet oli valittu lukemaan Raamattua koulun päättäjäisjumalanpalveluksessa. Kun päättäjäisjumalanpalvelus alkoi, Billyn vatsa alkoi möyriä. Billy yritti tahdonvoimallaan asettaa mahansa, mutta ei onnistunut. Sitten tuli hänen vuoronsa. Hän käveli lukupulpettiin, mutta juuri kun hänen piti aloittaa, häneltä pääsi oikea mahtipieru, jonka ääni ja lemu täyttivät kirkon. Kirkontäysi kansaa tuijotti suut auki kauhistunutta Billyä. Billyn maailma romahti. Hän syöksyi pakoon kirkosta, Smallvillestä ja koko Arkansasista. Hän muutti nimensä, asettui Kaliforniaan ja teki siellä uran ja omaisuuden. Kun Billy 45 vuotta myöhemmin rikkaana miehenä jäi eläkkeelle, hän päätti uskaltaa pistäytyä kotikaupungissaan. Kukaan ei häntä varmaan enää muistaisi. Niinpä hän eräänä aamuna nousi autostaan Smallvillessä, katseli ympärilleen ja sanoi:
– Eipä paikkakunta ole paljon muuttunut niistä ajoista, kun täällä oleskelin. Kaikki muu on tuttua paitsi paloasema, ostoskeskus ja nuo kaupungin laidan kasvihuoneet.
Lähellä piippuaan poltellen istunut ikäloppu ukko kuuli Billyn sanat ja sanoi:
– Taitaa ollakin aika kauan siitä, kun oleskelitte täällä. Siitä on nyt 42 vuotta, 8 kuukautta ja kaksi päivää, kun paloasema vihittiin. Uuden ostoskeskuksen avajaisista on tänään kulunut 36 vuotta, 11 kuukautta ja 16 päivää. Williamsin kasvihuoneetkin ovat seisoneet tuolla jo 23 vuotta, 4 kuukautta ja 12 päivää.
Billy katsoi ukkoa ja sanoi:
– Ihmeellistä. Miten te osaatte noin tarkasti kertoa, kuinka kauan minkäkin paikan avajaisista on?
Ukko alkoi latailla piippuaan ja sanoi:
– Kuka hyvänsä täällä osaa laskea ihan helposti, miten pitkä aika eri tapahtumista on, kun vain muistaa, että siitä on nyt 45 vuotta, 5 kuukautta ja kaksi päivää, kun Billy Phipps pieraisi kirkossa.