Paikallisella joella oli kerran kalastajilla huono päivä. Kukaan ei saanut mitään, paitsi muuan mies, joka veti joesta lohen toisensa perään. Muut tulivat lopulta kateellisina kysymään: – Mitä syöttiä sinä oikein käytät?
Menestyksekäs kalamies näytti vaivautuneelta, kun hän selitti: – Tuota noin… Minä olen nähkääs ammatiltani lääkäri ja olen huomannut, että nielurisat ovat syöttinä mitä parhaat.
Seuraavana päivänä kaikilla oli taas yhtä huono kalaonni. Ainoa joka veti lohia yhtenään, oli uusi kalamies, joka oli tullut etelään matkustaneen lääkärin tilalle. Jälleen muut menivät kysymään, mitä menestyksekäs kalastaja käytti syöttinä. Hieman hämillään tämä vastasi: – Umpisuolen pätkiä. Katsokaas, kun minä olen lääkäri ja olen huomannut, että umpisuolenpätkät ovat mainioita syöttejä.
Kolmantena päivänä ainoa, joka sai kalaa, oli uusi mies, joka uisteli joella. Kun hän vene lohien painosta uppoamaisillaan souti rantaan, olivat muut kalamiehet vastassa. Yksi heistä totesi: – Te varmaan olette lääkäri? – Ei. Olen Turun juutalaisseurakunnan rabbi. Kuinka niin?
Einari syötti porkkanaa hevoselle ja mietti, kummasta päästä syöttää sen. No hän alkoi syöttää sitä takapuolesta. Hevonen pieraisi ja Einari sanoi: – Älä puhalla, ei se kuumaa ole.
Suomalainen kutsui japanilaisen ja amerikkalaisen liiketuttavansa kaupanteon päätteeksi supisuomalaiseen saunaan. Makkarat oli valmiina odottamassa grillin lämpeämistä, suomalainen suvi oli kauneimmillaan…
Istuivat lauteilla ja yht’ äkkiä japanilaisen suunnalta kuului pirinää. Toiset kaksi tuijottivat äimistyneenä kun japanilainen nosti pelkän kämmenen korvalleen ja alkoi puhua. Sen loputtua japanilainen selitti: ”Tämä on kotimaassani kehitettyä uutta tekniikkaa – sisäinen känny kännyyn, you know!” Samalla hetkellä kuului amerikkalaisenkin suunnalta pirinää ja hänkin nosti toisen kätensä korvallee ja toisen kasvojensa eteen. Puhuttuaan hetken hän selosti muille: ”Tämä on minun kotimaani uutta tekniikkaa, näköpuhelin: toisessa kädessä kanssakeskustelijan kuva ja toisessa hänen äänensä.”
Saunominen jatkui hiljaisuuden vallitessa ja suomalaista alkoi kismittämään toisten suoranainen leuhkiminen tekniikoilla. Hän poistui hetkeksi pukuhuoneen puolelle miettimään millä voisi toiset päihittää.
Jonkin ajan kuluttua suomalainen tuli takaiin löylyhuoneeseen ja kääntyi selin toisiin päin ottaakseen vihdan lattialla olevasta vesiämpäristä. Toiset katsoivat suomalaisen takalistoa nolostuneina ja amerikkalainen rykäisi kurkkuaan ja sanoi suomalaiselle, että tämän pakaroiden välissä oli jotain paperia. Suomalainen kääntyi katsomaan muka ällistyneenä ja lausahti: ”Kas vain, minulle on tullut faksi!”