Nauru vaikuttaa keskeisesti hyvinvointiin ja terveyteen. Yhdessä nauraminen on sosiaalinen tapahtuma, joka luo ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Nauru rentouttaa kehon, tuottaa mielihyvää ja vähentää stressiä, joten ainakin yksi hekotuskohtaus päivässä olisi jokaiselle tervetullut.
Naurun terveysvaikutukset eivät ole tuulesta temmattuja
"Nauru pidentää ikää", sanoo vanha kansa, eikä väittämälle kannata nauraa ivallisesti, sillä naurun terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Toisaalta nauruun voi pahimmassa tapauksessa jopa kuolla, joten nauruun tikahtuminen ei ole täysin mahdoton ajatus.
Tavallinen naurukohtaus tai hepuli ei onneksi koidu kohtaloksi, vaan nauru voi aiheuttaa hengenvaaran ainoastaan esimerkiksi myrkytyksen tai hermostollisen häiriön seurauksena. Tosin ruoka suussa nauramisessa on riskinsä, jos lihapalan vetäisee väärään kurkkuun kontrolloimattoman naurukohtauksen yllättäessä.
Nuoruutta ja rypyttömyyttä ihannoivassa yhteiskunnassa muistetaan myös mainita, että nauru on oivallista kasvojumppaa, sillä kasvojen lihakset saavat kunnon hekotuksesta hyvää treeniä.
Nauravan ihmisen aivot voivat paremmin mielihyvähormonien, kuten endorfiinin ja dopamiinin vapautumisen ansiosta. Nauru on hyväksi myös sydämelle, sillä nauraessa verenpaine ja syke kiihtyvät aivan kuten urheillessa, ja naurun laannuttua verenpaine normalisoituu ja olo tuntuu rennommalta.
Samalle asialle nauraminen luo puolestaan yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä on keskeinen rakennusaine sosiaalisissa suhteissa. Nauru on myös hyvä jäänsärkijä uusiin ihmisiin tutustuessa - se, mikä naurattaa, kertoo nopeasti siitä, onko juttukumppanin kanssa ainakin jollakin tapaa samalla aaltopituudella.
Naurun terveysvaikutukset eivät totisesti ole tuulesta temmattuja, sillä sen on todettu vähentävän muun muassa
- ahdistusta
- masennusta
- stressiä
- pahantuulisuutta
Entäpä jos ei naurata?
Nauraminen on terveellistä, mutta joskus elämä voi tuntua niin raskaalta, ettei nauruakaan ole helppo houkutella esiin. Toisinaan kurjuuden maksimointi ja oman tilanteen surkuttelu menevät siinä määrin liiallisuuksiin, että tilanteeseen tulee surkuhupaisia piirteitä.
Tuolloin nauruun voi puhjeta stressireaktion seurauksena puolivahingossa, ja kuinka ollakaan, olo tuntuukin äkkiä ainakin hetkellisesti paremmalta. Nauruterapia, jossa negatiivisia ja ahdistavia tuntemuksia käsitellään naurun kautta, perustuu osittain tämänkaltaiseen mekanismiin.
Jos tuntuu, ettei mikään juuri nyt naurata, voit myös katsoa tästä pikakasinot 2023 ja viihtyä hetken hauskojen kolikkopelien parissa. Nettikasinolla pelaaminen on hauskaa ja huoletonta puuhaa, kun pelibudjetti on mietitty etukäteen, siinä pysytään, eikä pelaaminen ole pakonomaista.
Humorististen kolikkopelien hassut hahmot saavat ajatukset pois arjen murheista ja mielihyvähormoneja erittyy kuin itsestään. Vaikkei voittoa tulisikaan, on rentoutuminen aina hyväksi. Hymyn voi saada naamalle myös demopelejä leikkirahalla pelatessa.
Mielihyvähormonit, raskaus ja synnytys - nauru auttaa myös vauvaa
Nauru ja mahdollisimman rento ja stressitön mieli ovat tarpeen myös raskausaikana. Tämä johtuu siitä, että äidin tuntemukset välittyvät istukkahormonien kautta kohdussa köllöttelevälle sikiölle.
Hetkellistä stressiä ei kannata kuitenkaan säikähtää, sillä sikiölle välittyy myös se, kun stressin tunne väistyy ja äiti rentoutuu. Tämä valmistaa omalta osaltaan kohdun ulkopuoliseen maailmaan iloineen ja suruineen.
Rakkaushormoniksi kutsuttua oksitosiinia erittyy fyysisen läheisyyden tuottaman mielihyvän ja esimerkiksi suutelun seurauksena. Oksitosiinia erittyy äidin kehossa suuria määriä synnytyksen lähestyessä ja etenkin ponnistusvaiheen aikana. Oksitosiinin tuotantoa ja rentoutumista voidaan pyrkiä edistämään yliaikaisen synnytyksen käynnistymistä toivoessa esimerkiksi seksin ja saunan avulla.
Ilokaasu synnytyksessä ei sovi kaikille
Euforista tunnetta ja nauruakin tuottava ilokaasu tulee monelle naiselle tutuksi juuri synnytyksessä. Hajuttoman, mauttoman ja värittömän ilokaasun etuihin liittyy se, että se poistuu elimistöstä nopeasti. Ilokaasu ei sovi kuitenkaan kaikille, sillä se voi aiheuttaa pahoinvointia. Jos näin käy, voi supistusten välissä yrittää rentoutua vaikka vitsejä lueskelemalla.
Synnytyksessä tai muissa lääketieteellisissä toimenpiteissä käytetään happeen sekoitettua ilokaasua, jota ei tule missään nimessä sotkea vaarallisiin, päihtymistarkoituksessa käytettyihin, pelkkää ilokaasua sisältäviin patruunoihin. Terveydenhuollossa käytetty ilokaasu sisältää kipuimpulssien kulkua vähentävää hapen ja typpioksidin sekoitusta, joka edesauttaa kehon omien endorfiinien vapautumista. Myös endorfiineilla on kipua lievittävä vaikutus.
Mistä saa dopamiinia?
Aivojen mielihyvään liitettyjä välittäjäaineita ovat oksitosiini, serotoniini, dopamiini ja endorfiini. Nauru saa kehon tuottamaan dopamiinia, mutta kyseistä mielihyvähormonia ja serotoniinia on mahdollista tankata myös tietyistä ruoka-aineista. Näihin lukeutuvat esimerkiksi
- banaani
- linssit ja pavut
- fermentoidut ruoat.
Banaani, linssit ja pavut sisältävät runsaasti B-vitamiineja, jotka liittyvät dopamiinin ja serotoniinin säätelyyn. Fermentoiduissa ruoissa, kuten jogurtissa, kimchissä ja hapankaalissa, on puolestaan probiootteja, jotka kohottavat mielialaa.
Ihmisen aivot on ohjelmoitu siten, että ne pyrkivät tavoittelemaan mielihyvää tuottavia kokemuksia. Nauraminen onkin päivittäiseen omenaan verrattava terveysvinkki - se auttaa pitämään lääkärin loitolla.