Pitkät vitsit

Ladakuskin kymmenen käskyä…

1. Älä nouse Ladasta yleisellä paikalla.
2. Minä olen Lada, sinun Samarasi, älä pidä muita autoja.
3. Älä turhaan istu Ladaasi, sillä Lada ei jätä hajoamatta sen alla, joka siihen turhaan istuu.
4. Muista pyhittää Ladasi.
5. Muista työntää Ladaasi aina ylämäessä.
6. Älä houri Ladastasi julkisella paikalla.
7. Älä varasta Ladaa, sillä siitä et pääse eroon, eikä autokauppias jätä rankaisematta sinua.
8. Älä sano väärää todistusta Ladastasi.
9. Älä himoitse lähimmäisesi Ladaa.
10. Älä himoitse lähimmäisesi tii

Ruotsalaisessa tee-se-itse-lehdessä oli kamiinanteko-ohje. Piipun valmistusohje kuului seuraavasti:
”Ota pitkä reikä ja pane sen ympärille peltiä.”

Viikon kuluttua saman lehden onjelmapalstalla oli kysymys: ”Miten pitkä reikä tehdään?”
Lehti vastasi:
”Ota kamiinanpiippu ja poista pelti sen ympäriltä.”

Nimimerkki: Pikku-Kalle
Lähde: Hassun hauskat vitsit 2017

Mitä insinööri sanoi tavatessaan tradenomin?
– Big Mac kokiksella.

Lakimies ja insinööri kilpailivat omaisuusellaan:
Insinööri: ”Mulla on niin kova palkka, että voisin ostaa koko maailman!”
Lakimies: ”Mutta minäpä en myy!”

Rekkamies sulki silmänsä ajatellen tyttöystäväänsä ja alkoi toimiin. Hetken kuluttua hän tunsi, että joku nyki häntä lahkeesta. Mies piti silmät kiinni, ettei illuusio katoaisi ja kysyi:
”Mitä asiaa?”
”Poliisista päivää”, kuului vastaus, ”Mitä te oikein puuhaatte?”
”Kardaanista kuului jotain outoa ääntä ja päätin tarkistaa onko kaikki kunnossa”, vastasi rekkamies hädissään.

Rekkamies muisti lukeneensa, että ns. kuivaharjoittelu ennen varsinaista aktia auttaa pidentämään suoritusta. Häveliääna miehenä hän ei vain tiennyt sopivaa paikkaa toimitukselle, apumieskin nukkui hytissä, joten sielläkään ei voinut toimenpidettä suorittaa. Sitten hän sai kuningasajatuksen. Hän pysäytti rekan levähdysalueelle ja meni rekan alle makaamaan, näin hän voisi feikata korjaavansa rekkaa.

Pikkukalle meni mummonsa kanssa kauppaan. Matkalla Kalle löysi maasta kolikon. Kalle kysyi mummoltaan, saanko pitää tämän kolikon? Et. Mummo vastasi Miksi en? Kalle kysyi. Mihinkään maassa olevaan ei saa koskea. Mummo sanoi. Hetken käveltyään mummo kompastui puunjuureen. Sitten mummo kysyi: Kalle, voisitko auttaa minut ylös? Sitten kalle vastasi: Mihinkään maassa olevaan ei saanut koskea.

Paavo ja Juha olivat katselemassa länkkäri-elokuvaa. Lännenmiehet olivat sodassa intiaanien kanssa.

Paavo sanoi tyynesti Juhalle:
– Satku vetoa, että intiaanit eivät yllätä noita länkkäreitä!
– Tottakai yllättää. Eihän niitä muuten olisi tossa näytetty!
– Ei yllätä.

Hetkeä myöhemmin intiaanit saivat hyökkäyksen alkuun ja voitonriemuisena Juha kysyi Paavolta:
– Miten olitkin noin tyhmä, että oikein satasesta menit lyömään vetoa noin yksinkertaisesti arvattavasta asiasta?
– Mä olen katsos nähnyt ennenkin tämän elokuva, vastasi Paavo.
– No sitä suuremmalla syyllä. Mitä sinä oikein ajattelit? kysyi Juha.
– Luulin, että ei kai ne länkkärit nyt toista kertaa menisi samaan lankaan, totesi Paavo.

Mielisairaalassa oli potilas, joka veti tiiliskiveä narussa perässään. Hän kutsui sitä Mikeksi, silitteli sitä ja antoi sille ruokaa. Yöllä hän peitteli tiiliskiven vuoteeseen ja kohteli sitä kaikin tavoin hyvin. Kerran lääkäri päätti, että kaikki vähänkään selväjärkiset potilaat päästettäisiin kotiin. Lääkäri kysyi:

– Mitenkäs Mike tänään jaksaa.
– Kumpi meistä mahtaa tarvita hoitoa, potilas tokaisi.
– Kyllä kai hullumpikin näkee, että tämä on pelkkä tiiliskivi.

Häkeltynyt ylilääkäri lähetti potilaan ulos sairaalasta. Sairaalan portin ulkopuolella hän taputti tiiliskiveä ja sanoi:

– Kiitos Mike, kun olit hiljaa. En olisi takuulla päässyt ulos, jos ylilääkäri olisi huomannut, että olin tuonut sairaalaan koiran.

Metsästäjä lähti Safarille vaimonsa ja anoppinsa kanssa. Eräänä iltana syvällä viidakossa rouva heräsi huomaten anopin kadonneen. Rynnäten miehensä luo hän vaati, että he molemmat yrittävät löytää hänen äitinsä. Metsästäjä otti kiväärinsä, otti siivun konjakista ja lähti etsimään häntä. Lähellä leiriä olevalla metsänaukealla, he havaitsivat karmean näyn: anoppi nojasi taaksepäin tiheään läpitunkemattomaan pensaikkoon ja suuri urosleijona seisoi häntä kasvotusten. Vaimo itki:
– Mitä me nyt teemme?
– Emme mitään, sanoi metsästäjä.
– Leijona on aiheuttanut itse sotkunsa, niin hoitakoon itsensä pois siitä.

Isä opetti Pikku-Kallelle, ettei ollut sopivaa sanoa ”Minua pissattaa”. ”Kun sinua pissattaa, sano vaikka, että sinua laulattaa.” Seuraavana päivänä Pikku-Kalle meni yökylään mumminsa luokse. Hän heräsi yöllä ja sanoi: ”Mummi, minua laulattaa”. ”Nyt on jo liian myöhä lauluun”, Mummi vastasi. ”Mutta kun mua laulattaa ihan hirveästi.” ”No laula sitten, mutta ihan hiljaa mummin korvaan.”

Presidentti Urho Kekkonen teki usein maakuntamatkoja. Erään kerran erääseen maalaistaloon oli saatu presidentti vieraaksi. Emäntä oli kattanut kauniisti, pannut parasta mahdollista pöytään. Kekkosen kaataessa maitoa kahviinsa läikähti kannusta pisara maitoa pöytäliinalle. Presidentti ryhtyi kömpelyyttään pahoittelemaan ja emäntä vakuutteli asian mitättömyyttä pöytäliinaa pyyhkiessään. Isännän vuorostaan kaataessa maitokannu lipesi kädestä ja putosi sisältöineen lattialle haljeten moneksi kappaleeksi. ”Toinen tohelo!”, tiuskaisi emäntä selvästi tuskastuneena.

Parin viikon kuluttua presidentin vierailusta saapui taloon paketti. Runsaiden pakkauspapereiden keskeltä löytyi uusi maitokannu sekä kortti tekstillä: ”Siltä ensimmäiseltä tohelolta. Terveisin UKK.”

Hyvin pukeutunut tukholmalaisherra on metsästysretkellä maaseudulla. Hän tähtää ja ampuu ankan. Lintu putoaa talonpojan pellolle, ja talonpoika ilmoittaa, että se on hänen. Koska molemmat haluavat linnun, talonpoika ehdottaa, että he ratkaisevat riidan perinteisellä tavalla: ”Minä potkaisen sinua nivusiin niin kovaa kuin pystyn, ja sitten sinä teet samoin minulle. Se joka huutaa vähemmän, saa pitää linnun.” ”Kaupunkilaismies suostuu ehdotukseen. Talonpoika potkaisee häntä kaikin voimin jalkoväliin, ja hän lyyhistyy maahan. Kahdenkymmenen minuutin kuluttua hän kykenee vihdoin kompuroimaan ylös ja ähkäisee: ”Minun vuoroni.” ”Äh”, sanoo talonpoika ja kääntyy lähteäkseen. ”Pidä ankka.””

Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen olivat haaksirikkoutuneet saarelle. Heillä ei ollut mitään apuvälinettä, mikä olisi auttanut heidät pois saarelta. Yhtäkkiä heidän eteensä ilmestyi haltija, joka sanoi:
”Saatte kaikki yhden toiveen”.

Norjalainen toivoi, että lentokone tulisi ja veisi hänet pois.
Suomalainen toivoi, että helikopteri tulisi hakemaan hänet.
Kun norjalainen ja suomalainen olivat poissa, ruotsalaisesta tuntui yksinäiseltää ja hän toivoi, että norjalainen ja suomalainen tulisivat takaisin.

Mitä yhteistä on insinöörillä ja salamalla?
– Ensin välähtää ja sitten korjataan vahingot.